Verkkouutiset

Ukrainan sota on jatkunut vuodesta 2014. Ukrainian MoD/Wikimedia Commons/CC BY-SA 2.0

Muuttiko Venäjä taktiikkaansa Ukrainassa? Näin tutkija arvioi

Maria Snegovajan mukaan Kremlin Ukraina-vaatimukset muuttuvat kaiken aikaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän viimeaikaiset joukkojen keskitykset lähellä Ukrainan rajaa poikkeavat venäläistutkija Maria Snegovajan mukaan aikaisemmista. Esimerkiksi huhtikuussa Venäjä siirsi Ukrainan rajan tuntumaan yli 100[nbsp]000 sotilasta suhteellisen näkyvästi, mutta tällä kertaa joukkoja siirrellään öisin ja Kremlin retoriikka on paljon aiempaa kovempaa.

Vladimir Putin ja muut Venäjän avainpoliitikot ovat hänen mukaansa pitkään painottaneet, että Kreml ei voisi hyväksyä Ukrainan liittymistä Natoon. Nyt Ukrainan sotilaallinen liittoutumattomuus ei Putinille enää riitä, vaan maan tulisi lopettaa kaikki mahdollinen sotilasyhteistyö länsimaiden kanssa. Jopa Naton laivastoharjoitukset Mustallamerellä horjuttavat Putinin mielestä alueellista vakautta.

Vuonna 2014 punainen vaate ei George Washington -yliopistossa ja Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevän tohtori Snegovajan mukaan ollut niinkään Nato, vaan Euroopan unioni.

– Syvempi integroituminen Eurooppaan uhkasi viedä Putinilta vaikutusvallan suhteessa Kiovaan, ja sitä pidettiin mahdottomana hyväksyä, hän kirjoittaa National Interest -lehden julkaisemassa artikkelissa.

Vain vastarinta vaikuttaa

Snegovajan mukaan Putinin vaatimukset kovenevat, koska Venäjä ei vielä ole joutunut maksamaan riittävän kovaa hintaa hyökkäyksistään naapurimaidensa kimppuun.

– Kansainvälinen yhteisö on vältellyt avointa puuttumista konflikteihin, joita Venäjä on entisen Neuvostoliiton alueella käynnistänyt, eikä ole tarjonnut sellaista sotilasapua, joka perusteellisesti muuttaisi alueellista voimatasapainoa. Pakotteet ovat kyllä hidastaneet Venäjän talouskasvua, mutta eivät tarpeeksi rajoittaakseen sen taloudellista ja sotilaallista toimintakykyä, Snegovaja sanoo.

Keskeinen johtopäätös Venäjän tavasta toimia on hänen mielestään se, että kaikenlaiset lepyttely-yritykset ovat hukkaan heitettyjä.

– Mikään sellainen vaihtoehto, johon sisältyisi itsenäisen Ukrainan olemassaolo, tuskin tyydyttäisi Kremliä. Vaikka länsi olisi valmis tekemään Venäjälle millaisia myönnytyksiä hyvänsä, Kremlin ruokahalu vain kasvaa, kunnes se törmää vahvaan vastarintaan, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)