Kun mietit tutkijaa, tuleeko mieleesi marimekkopaitainen omissa ajatuksissaan kulkeva haaveilija vai Aku Ankan Pelle Peloton, joka pystyy keksimään mitä tahansa? Vai mikroskooppiin tuijottava biologi? Vai ne paljon puhut päivystävät dosentit, joilta löytyy mielipide mihin tahansa viheliäiseen kysymykseen?
Meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän moderni mielikuva tieteen parissa työskentelevistä. Moni on pohtinut suhdettaan tutkittuun tietoon, kun tieteen tuloksia ja tieteen tekijöitä on voimakkaasti kyseenalaistettu. Onko ilmastonmuutos totta? Kannattaako ottaa koronarokotus? Mikä on oikea talouspolitiikan suunta? Mistä mielenterveysongelmat kumpuavat?
Jokainen meistä varmasti toivoo sydämestään, että jostain löytyy se Pelle Peloton, joka ratkaisee maailman energiantarpeen, ruuan tuotannon, jäätiköiden sulamisen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen. Koronarokotekin osattiin kehittää nopeasti, kun kaikki maailman viisaat päät laitettiin yhteen. Toki rahaa tarvittiin miljardeja ja sitä löytyi, kun hätä on suurin. Mutta löytyykö tutkimukselle tukea, hyviä olosuhteita, rahoitusta ja arvosta myös arkipäivänä.
Vietämme tänä vuonna 2021 sopivasti Tutkitun tiedon teemavuotta. Se onkin teemana ajankohtaisempi kuin koskaan, kun koko maailma haluaa voittaa ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen – tieteen avulla tietenkin. Kunpa voisimmekin vain istua nojatuolissa ja odottaa, että jonkun viisaan päässä välähtää. Mutta näin yksinkertaista se ei valitettavasti ole.
Suhtautuminen tieteelliseen, tutkittuun tietoon muodostuu jo lapsena. Lasten luontainen uteliaisuus on supervoima, jota tulisi ruokkia koko eliniän. Tänä vuonna OAJ, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Suomen Akatemia ja Tieteentekijät tarjoavat tieteeseen keskittyvän erikoisnumeron, Apu-juniori lehden kaikille kolmasluokkalaisille helmikuussa 2021. Yhteistyön tavoitteena on kannustaa alakoululaisia tutkitun tiedon pariin.
Tiedekasvatus on mahtava keino saada jo lapset näkemään tieteen mahdollisuudet ja innostumaan keksimään, kokeilemaan ja tutkimaan asioita. Monet yliopistot ovat kehittäneet opettajille pedagogisia keinoja, joiden avulla voi esimerkiksi oppia virtuaalisesti vaikkapa kiertotaloudesta ja robotiikasta.
Myöhemmin on tärkeää pitää huolta tieteen vapaudesta ja työolosuhteista. On myös tärkeää, että sanoitamme arvostuksemme tiedettä kohtaan.
Ilman perustutkimusta ei synny huippututkimustakaan. Päättäjien kannattaa muistaa, ettei huipputuloksia tieteessäkään synny ilman pitkäjänteistä ponnistelua ja määrätietoista panostusta koko koulutusketjuun.
Juhlapuheissa on selvää, että Suomen menestys perustuu osaamiselle. Se perustuu tietoon, innovaatioihin ja uuden tiedon tuottamiseen. Suomelle on laadittu ja hyväksytty valtioneuvostossa viime keväänä ns. TKI-tiekartta, jota seuraten Suomi on globaalissa kilpailussa kärkimaiden joukossa. Toteutus on tähän saakka ontunut. Suomi on pahasti jäämässä jälkeen kilpailijamaiden tasosta, kun katsotaan T&K-panostuksiamme.
Hallituksen on kevään puoliväliriihessä otettava asia vakavasti ja ryhdyttävä luomaan uuden kasvun edellytyksiä koronan jälkeiseen aikaan. Parhaiten se käy investoimalla tutkimukseen ja innovaatioihin, koska sitä kautta syntyy uusia aloja ja työpaikkoja.
