Muistin tarkempi kartoittaminen olisi hyvä ottaa osaksi ikääntyvien terveyden seurantaa, erityisesti jos on epäilyksiä muistin heikentymisestä. LEHTIKUVA/PIHLA LEHMUSJOKI

Muistitestit ennustavat Alzheimeriin sairastumista

Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää taudin varhaista havaitsemista.

Vanhenemiseen liittyvän lievän kognitiivisen heikentymisen ennuste on vaihteleva; tila voi olla korjaantuva tai pysyvä. Sen kuitenkin tiedetään merkitsevän kohonnutta muistisairauden, etenkin Alzheimerin taudin, riskiä.

Lievällä kognitiivisella heikentymisellä tarkoitetaan muistin tai muiden kognition osa-alueiden heikentymistä tilanteessa, jossa henkilö edelleen pystyy suoriutumaan itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoista eikä muistisairauden määritelmä täyty.

Helsingin ja Kalifornian yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kahden episodista muistia – tapahtumamuistia – kartoittavan muistitestin käyttäminen täsmensi Alzheimerin taudista johtuvan lievän kognitiivisen heikentymisen diagnosointia.

Muistin kartoittaminen auttoi tunnistamaan ne henkilöt, joilla oli suurempi riski saada Alzheimerin taudin diagnoosi seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

– Kahden muistitestin käyttäminen tarkensi huomattavasti ennustetta Alzheimerin taudin diagnoosista ja aivojen surkastumisesta ohimolohkojen alueella kolmen vuoden seurannan aikana. Tulokset korostavat neuropsykologisen arvioinnin merkitystä kustannustehokkaana tapana muistisairauksien varhaisessa diagnostiikassa, kertoo akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

Huono suoriutuminen ennusti aivojen nopeampaa surkastumista

Tutkimuksessa hyödynnettiin Yhdysvalloissa kerättyä Alzheimer’s Disease Neuroimaging Initiative eli ADNI-aineistoa. Mukana oli 230 kognitiivisesti tervettä henkilöä sekä 394 henkilöä, joilla oli todettu lievä kognitiivinen heikentyminen sillä perusteella, että he olivat suoriutuneet heikosti yhdessä tapahtumamuistia kartoittavassa testissä, vaikka muissa testeissä suoriutuminen olisi ollut keskimääräistä tai sitä parempaa.

Tutkijat jakoivat nämä 394 henkilöä kahteen ryhmään sen perusteella, oliko heillä heikentynyt muistisuoriutuminen yhdessä vai kahdessa testissä, ja tarkastelivat sen jälkeen ryhmien välisiä eroja Alzheimerin taudille ominaisten biomarkkereiden perusteella ennen sairastumista.

Tutkijat havaitsivat, että molemmissa tapahtumamuistia koskevissa muistitesteissä heikosti suoriutuneet muistuttivat enemmän Alzheimerin tautia sairastavia kuin ne, jotka suoriutuivat heikosti vain tarinan muistamistestissä.

– Seurannan aikana pelkästään tarinan muistamistehtävässä heikosti suoriutuneiden aivojen surkastuminen sisemmissä ohimolohkoissa ei poikennut kognitiivisesti terveistä, kun taas sekä tarinamuisti- että sanalistatehtävässä heikosti suoriutuneilla aivojen surkastuminen oli selvästi muita nopeampaa, Vuoksimaa kertoo.

Noin puolella henkilöistä, jotka suoriutuivat heikosti molemmissa tapahtumamuistitesteissä, todettiin kolmivuotisen seurannan aikana Alzheimerin tauti. Vain yhdessä testissä heikosti suoriutuneista Alzheimerin tauti diagnosoitiin seuranta-aikana ainoastaan joka kuudennella.

Useissa aiemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä, että sanalistan oppimistehtävät ennustavat Alzheimerin taudin riskiä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin aivokuvantaminen ja aivo-selkäydinnestenäytteistä saadut biomarkkerit.

– Muistin tarkempi kartoittaminen olisikin hyvä ottaa osaksi ikääntyvien terveyden seurantaa, erityisesti jos on epäilyksiä muistin heikentymisestä. Menetelmäämme voisi käyttää myös silloin, kun valitaan lääketutkimukseen osallistuvia: Alzheimerin tautia ehkäisevää lääkitystä etsittäessä olisi tärkeää, että voitaisiin tunnistaa ne ihmiset, joilla varhainen kognitiivinen heikentyminen johtuu juuri Alzheimerin taudista, Vuoksimaa sanoo.

Tutkimus on julkaistu Brain Imaging and Behavior -lehdessä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt