Ammattikorkeakouluopiskelijat jäävät yliopisto-opiskelijoita useammin opiskelemaan kotimaakuntaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. He jäävät valmistumisen jälkeen usein myös töihin kotimaakuntaan. Kotimaakunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä maakuntaa, josta henkilö on kotoisin.
Parhaillaan ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa opiskelevista 56 prosenttia suorittaa tutkintoa kotimaakunnassaan sijaitsevassa oppilaitoksessa.
Tähän on olemassa ainakin yksi luonnollinen syy. Ammattikorkeakoulujen opiskelualat ovat levittäytyneet yliopistoaloja tasaisemmin, huomauttaa opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta.
Uusmaalaisia on paljon sekä kotimaakuntaansa jäävien, että sieltä opiskelujen perässä pois muuttavien joukossa.
Helsingin yliopistossa uusmaalaisia on eniten kaikissa tiedekunnissa. Toista sijaa pitävät pirkanmaalaiset, kolmatta ulkomaalaiset. Neljäntenä ovat Varsinais-Suomesta tulevat opiskelijat.
Uusmaalaisia on huomattavasti myös opiskelun vuoksi muuttavien joukossa. Viime vuonna uusmaalaisia haki ensisijaisesti yliopistoon kotimaakunnassaan 78 prosenttia, mutta opiskelupaikan sai vain 61 prosenttia.
Kun opiskelupaikkaa ei kotimaakunnasta saa, on edessä muutto.
Toisaalta esimerkiksi Etelä-Karjalassa suhde on toisin päin. Siellä opiskelupaikkaa hakeneista 22 prosenttia haki ensisijaisesti kotimaakuntaan, mutta lopulta 29 prosenttia päätyi sen oppilaitoksiin tutkintoa suorittamaan.
–Näistä luvuista voi päätellä, että Uudellamaalla on enemmän niukkuutta opiskelupaikoista, eikä omaan maakuntaan päästä opiskelemaan. Monessa muussa maakunnassa sen sijaan omaan kotimaakuntaan on helpompi päästä opiskelemaan kuin oman maakunnan ulkopuolelle. Tämä varmasti korreloi koulutusten pisterajojen kanssa, Haapamäki pohtii.
