Moskovan viimeaikaiset suurmielenosoitukset ja viranomaisten kovat otteet niiden tukahduttamiseksi kertovat venäläistutkijan mukaan siitä, että kyse ei enää ole vain Moskovan kunnallispolitiikasta, vaan koko maan tulevaisuudesta.
Tutkija Aleksandr Baunov pitää poliisin harjoittamaa väkivaltaa ja mielenosoittajien massapidätyksiä Venäjän johdon harkittuna signaalina valmiudestaan käyttää raakaa voimaa jopa paikallistakin oppositiota vastaan.
– Kun Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ilmestyi televisioon ja antoi täyden tukensa kurinpalautukselle, oli ilmeistä, että säröjä hallitsevan eliitin sisällä ei voida sallia, Baunov toteaa Moskovan Carnegie-keskuksen tuoreessa artikkelissa.
Hän puhuu eräänlaisesta vastuun pyramidista, jossa Kreml ei halua ottaa vastuuta tukahduttamistoimista, mutta edellyttää kaikkien alempana hierarkiassa olevien kuitenkin tukevan niitä.
– Näin Moskovan kriisistä tuli Venäjän kriisi. Kamppailun molemmat osapuolet ymmärtävät, että pelissä on paljon enemmän kuin pelkkä osallistuminen joihinkin paikallisvaaleihin ja näkevät tämän ensimmäisenä kahakkana taistelussa Kremlistä, Baunov sanoo.
– Yleensä poliisi ei olisi ryhtynyt pahoinpitelemään brutaalisti rauhanomaisia mielenosoittajia, jotka valittavat Moskovan kaupunginvaltuustoon pääsyä koskevista säännöistä. Kyse oli maan vallanpitäjien voimannäytöstä, jonka mukaan tätä ihmiset saavat, jos he haluavat syrjäyttää tsaarin ja ”tuhota Venäjän”, hän jatkaa.
Kreml varautuu vallankumoukseen
Presidentti Vladimir Putin suhtautuu Baunovin mukaan Moskovan paikallisvaaleihin liittyviin rauhanomaisiin mielenilmauksiin uhkana Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.
– Hänelle vaalit eivät ole mekanismi, jolla ratkotaan kotimaisia näkemyseroja, vaan suorana uhkana hänen vallalleen. Hänen Venäjäänsä ei voida kukistaa sodalla, mutta teoriassa se voitaisiin kukistaa vaaleilla. Järjestelmä edellyttää, että vaaleja ei voi hävitä, Baunov arvioi.
Tapa, jolla Venäjän johto mielenosoituksiin reagoi, sisältää hänen mukaansa selviä poliisivaltion piirteitä. Toisin kuin vuosien 2011–2012 mielenosoituksissa, nyt nimenomaan maan hallinto kärjistää kriisiä, hän sanoo.
– Viranomaiset ovat vastanneet rauhallisiin mielenosoituksiin väkivallalla, pidätyksillä ja vangitsemisilla ikään kuin käynnissä olisi vallankumous. Mielenosoittajille kutakuinkin sanotaan: ”Haluatte vallankumousta – me olemme valmiina, tapellaan!”. Ikään kuin he haluaisivat suojautua tulevilta skenaarioilta operoimalla paiseen, joka ei vielä ole vaarallinen, Baunov toteaa.
Venäjän hallinnolla ei hänen mukaansa ole selvää strategiaa, vaan se reagoi kulloisiinkin tapahtumiin.
– Aina, kun välitön kriisi on ohi, hyväksyttävien vastatoimien rajoja venytetään. Hallitseva eliitti suhtautuu Moskovan meneillään olevien mielenosoitusten tukahduttamista tietynlaisena harjoituksena tulevan vallankumouksen kukistamista varten, Baunov päättelee.
