Mormonien eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon temppeli Espoossa vuonna 2006. LEHTIKUVA/MARJA AIRIO

Mormonit kävivät kovan kiistan moniavioisuudesta

Eräänlaisena mormonikirkon alkuna pidetään Joseph Smith nuoremman vuonna 1820 kokemaa näkyä.

Filosofian tohtori Kim Östman on tehnyt ensimmäisen suomenkielisen ja mahdollisimman neutraalista näkökulmasta kirjoitetun teoksen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta, joka tunnetaan epävirallisesti myös MAP-kirkkona tai mormonikirkkona.

Östmanilla on vahva tietopohja aiheeseen. Hän on itsekin syntynyt ja toiminut kirkon piirissä, mutta myöhemmin aktiivisuus laimeni, joten mormonikulttuuria tarkastellaan tavallaan sisäpiiriläisenä mutta kuitenkin ulkopuolisena.

Eräänlaisena mormonikirkon alkuna pidetään Joseph Smith nuoremman vuonna 1820 kokemaa näkyä. Edelleen Smith kertoi kokeneensa vuodesta 1823 lähtien useita Moroni -nimisen enkelin näkyjä. Niiden pohjalta ilmestyi vuonna 1830 Mormonin kirja ja samana vuonna New Yorkin osavaltiossa perustettiin 50 hengen voimin Kristuksen kirkko -niminen yhteisö.

Uuden kirkon erotti muista usko Mormonin kirjaan sekä Joseph Smithiin Jumalan kutsumana profeettana. Kirkon jäseniä alettiin pian kutsua kirjan mukaan mormoneiksi.

Vuonna 1831 kirkon keskuspaikka siirtyi lännemmäksi, Ohion osavaltioon ja vuosikymmenellä lopulla keskus sijaitsi ensin Missourissa, jossa kirkon nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa.

Siirtyminen jatkui Illinoisin osavaltioon. Jatkuvien muuttojen taustalla oli jatkuvat ristiriidat hallinnon kanssa. Esimerkiksi Smithin omaksuma oppi moniavioisuudesta soti ajan moraalikäsityksiä vastaan. Lopulta raivostunut väkijoukko surmasi Smithin kesäkuussa 1844.

Utahiin

Mormonien nykyinen valtavirta syntyi Smithin kuoleman jälkeen niiden toimesta, josta päättivät seurata liikkeen uutta johtajaa Brigham Youngia vaellukselle yhä syvemmälle länteen. Nykyisen Utahin osavaltion alueelle vuosina 1846-1847 siirtyneet siirtolaiset rakensivat keskuspaikakseen Salt Lake Cityn.

Ongelmat keskushallinnon kanssa eivät hellittäneet, taustalla oli edelleen moniavioisuus. USA: n presidentti James Buchanan turvautui vuonna 1857 koviin otteisiin. Hän lähetti Utahiin uuden kuvernöörin 2 000 sotilaan tukemana. Young puolestaan vakuutti, etteivät mormonit enää pakenisi taistelutta.

Tästä Utahin sodaksi kutsutusta tapahtumasta selvittiin ilman uhreja ja uusi kuvernööri pyrki yhteistyöhön Youngin kanssa. Varmuuden vuoksi Salt Lake Cityn lähistölle perustettiin sotilastukikohta. Kriisin jälkimaininkeihin kuului Mountain Meadowsin verilöyly, missä mormonimiliisit surmasivat 120 hengen suuruisen siirtolaisjoukon.

Kiista moniavioisuudesta ei hellittänyt muun yhteiskunnan kanssa, sen takia sadat mormonit saivat vankilatuomioita. Viimein vuonna 1890 kirkon johtaja Wilford Woodruff allekirjoitti moniavioisuuden lopettamista koskevan manifestin. Tämä toi Utahille osavaltion aseman vuonna 1896. Käytännössä moniavioisuus jatkui salaisena vuosikymmeniä. Nykyisin kirkon avioliittoteologia on selkeästi yksiavioisuutta painottava.

Lähetystyö aktiivista

Mormonien lähetystyö oli voimakasta jo 1830-luvun lopulta lähtien, etenkin panostus Eurooppaan toi tulosta ja kymmeniätuhansia siirtolaisia saapui Utahiin.

Vuonna 2019 lähetyssaarnaajia eli ”Herran armeijaan” kuuluvia oli ympäri maailmaa noin 65 000, Suomessa heitä on noin sata. Miessaarnaajat erottuvat helposti katukuvasta, yleisin asu on tumma puku, valkoinen paita ja solmio. Naissaarnaajien osuus on selkeästi kasvamassa.

Mormoneista on olemassa paljon tilastotietoja. Heidän määränsä on kasvanut tasaisesti, toisen maailmansodan jälkeen mormoneja oli noin miljoona ja nykyisin hieman yli 16 miljoonaa. Salt Lake City on edelleen mormonien keskus, sitä on verrattu monesti Vatikaaniin.

Ylin johto koostuu kirkon presidentistä ja hänen kahdesta neuvonantajastaan. Heidän alaisuudessaan toimii 12 apostolin neuvosto. Ryhmä koostuu keski-iältään noin 75-vuotiaista miehistä ja monesti presidentiksi valittu mies on yli 80-vuotias.

Väestötasolla tarkasteltuna aktiiviset mormonit elävät keskimääräistä kauemmin. Tähän voi vaikuttaa kirkkoyhteisön aktiivinen sosiaalinen elämä sekä arkielämää ohjaavat käskyt kieltäytyä alkoholista, tupakasta, kahvista ja teestä.

MAP-kirkko pitää itseään kristillisenä, mutta kristinuskon valtavirran käsitykset ovat toiset ja teologisia eroavaisuuksia on runsaasti. Joka tapauksessa kirkkokuntien välillä on tapahtunut lähentymistä, yhtenä konkreettisena osoituksena MAP-kirkon presidentin ja paavin tapaaminen maaliskuussa 2019.

Mormonit Suomessa

Mormonien lähetystyö pohjoismaissa alkoi 1850-luvulla ja parikymmentä vuotta myöhemmin ensimmäiset saarnaajat saapuivat Ruotsista Suomeen. Työn tulokset jäivät vaatimattomiksi, mutta toisen maailmansodan jälkeen toiminta sai aktiivisemman otteen.

Suomeen lähetettiin vuonna 1947 kymmenen lähetyssaarnaajaa ja kirkko rekisteröitiin lain mukaiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Suomen lähetyskenttää johti yhdysvaltalainen Henry Matis, jolla oli suomalaiset sukujuuret. Seuraavalla vuosikymmenellä ilmestyivät suomenkieliset mormonien pyhät kirjat.

Vuosikymmenien ajan lähin mormonitemppeli sijaitsi Sveitsissä, Bernissä. Matkat lujittivat yhteenkuuluvuutta. Matkat lyhenivät huomattavasi vuonna 1985, jolloin Tukholmaan valmistui pohjoismaiden ensimmäinen mormonitemppeli.

Kirkon jäsenmäärä vakiintui 1970-luvun lopulla noin 3 500:een ja he olivat jakaantuneina noin 20 seurakuntaan. MAP-kirkon vakiintumista Suomeen kuvaa vuonna 2006 avattu temppeli Espoon Karakallioon. Nykyisin mormonien määrä Suomessa on väestörekisterin tietojen pohjalta 3 300 ja kirkon oman tilaston mukaan 4 900.

Kim Östman: Mormonit. Historia, oppi ja elämä. Gaudeamus 2019.

JARKKO KEMPPI

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt