Koronaepidemia painottuu vahvasti pääkaupunkiseudulle. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Moni pitää koronaa luonnon vastaiskuna

Puolet suomalaisista arvioi, että epidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta.

Koronaviruspandemian oloissa huoli ilmastonmuutoksesta on väistynyt akuutimpien talouden ja terveyden uhkien tieltä, mutta enemmistö suhtautuu siihen edelleen vakavasti. Sen sijaan suomalaiset vaikuttaisivat näkevän yhteyden pandemian ja ilmastonmuutoksen välillä, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

EVA selvitti Arvo- ja asennetutkimuksessaan, miten pandemia on vaikuttanut suomalaisten asenteisiin. Kysely toteutettiin 26.3.–3.4.2020 koronakriisin ollessa pahimmillaan.

Puolet suomalaisista (49 prosenttia) arvioi, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä. Harvempi (30 prosenttia) on toisella kannalla.

Moni suomalainen vaikuttaisi siis tulkitsevan, että pandemiakriisi ei ole luonnon kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta irrallinen prosessi, vaan että ne liittyvät loogisesti yhteen.

Näkemys siitä, että luonto pyrkii sääntelemään itse itseään ei ole aivan uusi. Englantilainen kemisti James Lovelock esitti vuonna 1979 kiistanalaisen Gaia-hypoteesin, jonka mukaan maapallo on monimutkaisten takaisinkytkentämekanismien kokonaisuus, joka ylläpitää itsessään mahdollisuuksia elämän säilymiselle planeetalla.

Vaikka Gaia-hypoteesi on tieteellisesti kiistanalainen käsite, ei ole yllättävää, että ihmiset näkevät pandemioilla yhteyden ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun.
llmastonmuutoksen ja tartuntatautien esiintyvyyden yhteydestä on olemassa runsaasti tieteellistä tutkimusta.

Myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC kiinnitti vuonna 2018 julkaistussa 1,5 asteen erikoisraportissaan huomiota siihen, että ilmaston lämpiäminen lisää tartuntatautien levinneisyysalueita ja tarttuvuutta.

Väestönkasvun tiedetään liittyvän tarttuvien tautien lisääntymiseen. Eläimet toimivat väli-isäntinä tautien leviämisessä ja lisääntyvä maankäyttö johtaa potentiaalisten väli-isäntien lisääntyneisiin ihmiskontakteihin.

Houkutteleva selitys

Suomalaisten näkemykset pandemiasta luonnon itsesäätelymekanismina eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä. Ne eriävät väestöryhmittäin riippuen sukupuolesta, koulutuksesta, sosioekonomisesta asemasta ja puoluekannasta, mutta yhteistä nimittäjää kantojen vaihtelulle on vaikea löytää.

Naisista selvästi suurempi osuus (55 prosenttia) kuin miehistä (44 prosenttia) pitää koronavirusta jonkinlaisena luonnon vastaiskuna.

Koulutustaso taas vaikuttaa siten, että akateemisesti koulutetut (38 prosenttia) ovat selvästi muita haluttomampia liittämään koronavirusepidemiaa luonnon itsesäätelyyn. Selittävä tekijä näyttäisi olevan nimenomaan yliopistotason koulutus, sillä ammattikorkeakoulun käyneissä teesiin uskovia on eniten (57 prosenttia).

Sosioekonomisten ryhmien kantojen vaihtelu on niin ikään omaleimasta. Yleensä se kytkeytyy koulutustasoon, mutta nyt tämä yhteys jää ohueksi, sillä suurimmat osuudet luonnon itsesääntelyyn uskovissa löytyvät työntekijöiden (57 prosenttia) ja johtavassa asemassa olevien (56 prosenttia) kohdalla.

Tosin opiskelijoista vain 43 prosenttia yhtyy väitteeseen ja joka toinen (49 prosenttia) torjuu sen.

Puolueet

Eniten vaihtelua vastauksissa nähdään puolueiden kannattajaryhmien välillä. Perussuomalaisten kannattajat (63 prosenttia) ovat selvästi vahvimmin sitä mieltä, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.

Keskimääräistä vähemmän luonnon itsesäätelymekanismiin uskotaan keskustan (42 prosenttia), vasemmistoliiton (38 prosenttia), RKP:n (31 prosenttia) ja kristillisdemokraattien (27 prosenttia) keskuudessa.

Mielenkiintoiseksi vastausten jakautumisen tekee se, että se ei vaikuttaisi selittyvän suoraviivaisesti sillä, kuinka vakavaksi ilmastouhka koetaan.

Perussuomalaisten äänestäjät erottuvat ryhmänä, joka on vähiten huolestunut ilmastonmuutoksesta. Se voi osaltaan selittää sitä, miksi juuri heille ihmisen toiminnan ulkopuolelta tuleva ratkaisu on houkuttelevampi ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin omat toimet. Tämä tulkinta vaikuttaisi kuitenkin pätevän lähinnä perussuomalaisten äänestäjiin.

Vihreiden kannattajat taas ovat kaikista väestöryhmistä eniten huolissaan ilmaston lämpenemisestä, mutta silti heistä lähes joka toinen (45 prosenttia) pitää pandemioita luonnon itsesäätelymekanismina.

Naiset taas pitävät sekä ilmaston lämpenemistä miehiä useammin uhkana että hyväksyvät tulkinnan, jonka mukaan luonto huolehtii ympäristön kantokyvystä pandemioilla.

Useammasta rinnakkaisesta suhtautumistavasta kielii myös se, että sosioekonomisista ryhmistä johtavassa asemassa olevat ja työntekijät uskovat molemmat luonnon itsesääntelyyn.

Vaikuttaisikin siltä, että näkemysten taustalla on perustavanlaatuisempi maailmankatsomus luonnon toiminnasta, joka jakaa ihmisten mielipiteitä.

Toiset ovat taipuvaisempia ajattelemaan, että ihminen pystyy hallitsemaan ympäristönsä kehitystä ja toiset näkevät ihmisen olevan viime kädessä luonnon armoilla.

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla.

Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt