Työ saisi monet harkitsemaan muuttoa toiselle paikkakunnalle. Myös avioero, varallisuuden kasvaminen, opiskelu, ikääntyminen ja kyllästyminen nykyiseen kotiin ovat syitä harkita muuttoa uudelle paikkakunnalle, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan työ on todennäköisin syy muuttaa asumaan toiselle paikkakunnalle. Vastaajista 33 prosenttia kertoi, että työ voisi saada muuttamaan toiselle paikakunnalle. Halu vaihtaa paikkakuntaa (26 prosenttia) ja varallisuuden lisääntyminen (18 prosenttia) olivat myös yleisiä syitä.
Muuttohalut ja -syyt vaihtelevat paljon iän ja elämänvaiheen mukaan. Nuorille, 24-34-vuotiaille, tärkein syy muutolle on mieluisa opiskelupaikka. Useampi kuin joka toinen (53 prosenttia) alle 25-vuotias voisi muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskeluiden takia.
Aktiivisimpien työvuosien aikana eli 25-54-vuotiaana työmahdollisuudet liikuttavat useimmin paikkakunnalta toiselle, mutta tällöinkin muuttointo tuntuu laantuvan iän myötä. 65-vuotta täyttäneille ikääntymisen (17 prosenttia) lisäksi muut syyt muutolle ovat selvästi vähemmän kiinnostavia nuorempiin vastaajiin verrattuna.
– Liikkuvuus luo arvoa, se mahdollistaa jokaisen omien potentiaalien täyden hyödyntämisen elämässä. Kansantalouden kannalta liikkuvuus luo tehokkuutta ja kestävyyttä. Kaupungistuminen kasaa työpaikkoja ja työvoimaa lähelle toisiaan, luo kehittyviä, kilpailevia ja innovoivia yritysryppäitä, joissa tuottavuus ja palkat voivat nousta.
– Työ tuottaa verotuloja, jotka ovat ikääntyvässä maassa sekä julkisten palvelujen että eläkkeiden perusta, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro tiedotteessa.
Ikääntyessä työn merkitys muuttomotiivina vähenee. 55-64 vuotiaat kertovat halun vaihtaa paikkakuntaa sekä varallisuuden lisääntymisen tärkeimmiksi syiksi muutolle. Yli 65-vuotiaat löytävät vähiten hyviä syitä muuttaa (36 prosenttia ”Ei mikään edellä mainituista”), mutta toteavat ikääntymisen itsessään olevan merkittävä syy muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Suomalaisista 16 prosenttia ei löytänyt perusteita toiselle paikkakunnalle muuttamiseksi. Pääkaupunkiseudulla asuvista keskimääräistä useampi (27 prosenttia) ei löytänyt perusteita muuttaa muualle.
– Paikkakunnan muutos muuttaa myös oman talouden, mikä vaikuttaa muuttopäätökseen. Työn perässä muuttaminen lisää tuloja, mutta esteeksi voivat nousta myös lisääntyvät kulut, esimerkiksi asumisesta, liikkumisesta tai tulonsiirtojen muutokset. Oman asunnon myyminen, sen myyntiaika, hinta ja myyntivoittoverot voivat luoda kitkaa ja kipinöitä.
– Perhetilanne vaikuttaa myös, puolison työpaikka ja lasten koulujärjestelyt sitovat, vaikka paperilla yhtälö tuntuisikin toimivan. Ja elämään kuuluu muutakin kuin talous, joten esimerkiksi ihmissuhteet tai muut elämän virikkeet voivat pidätellä muuttohaluja, Nummiaro toteaa.
Tänne suomalaiset voisivat harkita muuttoa
Suosituimpien muuttokohteiden joukosta erottuu selvästi kaksi kaupunkia: Helsinki ja Tampere. Loput sijat jakautuvat tasaisemmin suurimpien kaupunkien kesken.
– Listan kärkipäässä on odotetusti kaupunkeja, jotka ovat myös isoimpia nettomuuttovoittajia. Isoin poikkeama on Vantaa, jonka houkuttelevuus muuttokohteena jää kyselyssä pienemmäksi kuin vuoden 2018 toteutuneiden kuntien välisten nettomuuttojen perusteella voisi olettaa, Nummiaro avaa kyselyn tuloksia.
Jos saisi valita, mihin seuraavista paikkakunnista haluaisi muuttaa?
1. Helsinki 19 %
2. Tampere 15 %
3. Espoo 8 %
4. Turku 8 %
5. Kuopio 7 %
6. Jyväskylä 6 %
7. Oulu 6 %
8. Vantaa 4 %
9. Rovaniemi 4 %
10. Lappeenranta 4 %
11. Joensuu 3 %
12. Hämeenlinna 3 %
13. Lahti 8 %
14. Pori 2 %
15. Mikkeli 2 %
16. Seinäjoki 2 %
17. Vaasa 2 %
18. Kotka 1 %
19. Kouvola 1 %
20. Salo 1 %
21. Jokin muu paikkakunta 28 %
22. Ei mikään 17 %
23. EOS 13 %
LähiTapiolan Kantar TNS:llä toteuttaman Arjen katsaus -kyselytutkimuksen tulokset kerättiin 17.-23.5.2019 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä. Tutkimukseen vastasi 1 050 henkilöä.
