Ukrainan parlamentti päätti hiljattain peruuttaa Venäjän kanssa 1990-luvulla solmimiaan sotilasyhteistyötä koskevia valtiosopimuksia, jotka liittyvät muun muassa tiedustelutiedon jakamiseen ja joukkojen kauttakulkuoikeuksiin.
Irtisanotuista sopimuksista kenties tärkein solmittiin Venäjän Sotshissa marraskuussa 1995. Siinä Ukraina sitoutui antamaan kauttakulkuoikeuden ”Venäjän armeijan tilapäisesti Moldovassa oleville joukoille”.
Tällä tarkoitetaan käytännössä Venäjän joukkoja Ukrainan rajalla sijaitsevassa Moldovasta yksipuolisesti itsenäistyneessä Transnistriassa. Venäjällä on alueella vahva sotilaallinen läsnäolo ja se on säilynyt jäätyneessä konfliktitilanteessa aina 1990-luvun alusta lähtien.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija ja entinen Etyjin Moldovan mission johtaja William Hill kuvaa Ukrainan toimia ”vakavaksi askeleeksi”.
”Me siirrymme nyt tuntemattomalle vyöhykkeelle ja voimme nopeasti päätyä tilanteeseen, jossa kukaan ei tiedä, mitä on odotettavissa seuraavaksi”, Hill analysoi Radio Free Europen haastattelussa.
Hillin mukaan sopimuksen peruuttaminen eristää Transnistrian 1 500 venäläistä sotilasta käytännössä kokonaan emämaastaan ja vaarantaa Trasnistrian hallinnon ja Moldovan välisen hauraan rauhan.
Venäjän johto ei ole vielä antanut virallisia kommentteja asiasta. Venäjän puolustusasioista vastaava varapääministeri Dmitri Rogozin on kuitenkin syyttänyt Ukrainaa kansalaistensa pettämisestä. Noin kolmannes Transnistrian 500 000 asukkaasta on alkuperältään ukrainalaisia.
Rogozin totesi myös, ettei sopimuksen peruuttaminen vaarantaisi ”Venäjän sotilaallisia operaatioita” Transnistriassa. Hän ei kuitenkaan avannut, kuinka sotilaat aikovat päästä alueelle tai sieltä pois.
Moldova heittäytyy hankalaksi
Ukrainan päätöksen jälkeen ainoa avoin laillinen reitti Transnistriaan kulkee Moldovan Chisinaun lentokentän kautta.
Moldova on kuitenkin alkanut soveltaa aiempaa tiukempaa linjaa ilmateitse maahan tuleviin venäläisiin sotilaisiin. Venäjän viranomaisten kerrotaan raivostuneen viime aikoina tapahtuneista sotilaiden käännytyksistä. Käytännössä Venäjällä on kansainvälisten sopimusten nojalla oikeus pitää Transnistriassa noin 380 miehen rauhanturvajoukkoja. Loppujen yli 1 000 miehen status on epämääräinen.
Venäjän ulkoministeriö on ilmoittanut Moldovalle sen toimien ”monimutkaistavan huomattavasti” sen rauhanturvaoperaatiota Transnistriassa. Ulkoministeriö on varoittanut olevansa ”hyvin huolissaan” tilanteesta.
William Hillin mukaan Moldovan tiukan linjan takana on pelkoja uuden rintaman avaamisesta Ukrainaan.
Hän kertoo viime vuonna liikkuneen runsaasti huhuja siitä, että Venäjän ja Itä-Ukrainan kapinalliset yrittäisivät uittaa erikoisjoukkoja Transnistrian kautta Ukrainan Odessaan.
Hillin mukaan pattitilanteen seurauksia on vaikea ennustaa.
”Havaintoni on, ettei kukaan Moldovassa tai Transnistriassa oikeasti halua alkaa taas taistella. Molemmat puolet pelkäävät provokaatioita ja sellaisten tilanteiden syntymistä, jotka voisivat laittaa painetta toiselle osapuolelle”, hän sanoo.
Liikenneyhteyksien katkaiseminen vaarantaa hänen mukaansa joka tapauksessa Transnistrian laajalti mustan pörssin kaupalle perustuvan talouden ja kurjistaa köyhän alueen oloja entisestään.
