Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
– Olemme laskeneet teleoperaattoridataan perustuvan “juhannuskertoimen”, joka kuvaa juhannuspäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön, kirjoittavat Tilastokeskuksen Pasi Piela ja Ossi Nurmi Tieto & Trendit -sivustolla.
Operaattoritiedot eli mobiilipaikannusdata yleistetään aluetasolle, ja tiedot suojataan automaattisesti ennen luovutusta Tilastokeskukselle, joten datan perusteella ei voi seurata yksittäisen henkilön liikkeitä.
He kertovat seuranneensa mobiilidatan avulla kausittaista väestön vaihtelua ja kotimaan matkailua vuoden 2020 alusta lähtien.
– Koska perusväestön määrittelyyn alueittain ei ole sopivaa yhtenäistä tapaa, päädyimme tässä vertailussa valitsemaan Uudenmaan sulun aikaisen keskiviikon 1.4.2020 luvut edustamaan tavanomaista tilannetta. Vertailemme siis viime vuoden juhannuslauantain väestöä aprillipäivän tietoihin. Keskiväestönä on käytetty 1.1.2020 alkaen mitatun datan mediaanilukua.
Tämän mukaan korkeimmat juhannuskertoimet ovat Luhangalla, Kustavilla, Puumalalla ja Kuhmoisilla. Näissä kunnissa väestö yli nelinkertaistui juhannuksena vertailuajankohtaan nähden ja myös laskennalliseen keskiväestöön nähden. Näissä kunnissa onkin enemmän kesämökkejä kuin vakituisia asukkaita.
Data tukee havaintoja kaupunkien tyhjistä kaduista juhannuspyhinä. Suurimmissa kaupungeissamme väestökato on 30 prosenttia, ja Kauniaisissa väki jopa puolittuu. Näissäkin aprillipäivän vertailuväestö on hyvin lähellä päivittäistä keskiväestöä.
Juhannuskerroin ei ole Tilastokeskuksen virallinen tilasto, vaan kaikki mainitut luvut ja käsitteet ovat puhtaasti kokeellisia.
