X
SULJE MAINOS
Kuntavaaleissa hylättyjä ääniä. Kirjoittajan mielestä poliitikkojen perisynti on ajattelu, jossa tarkoitus pyhittää keinot. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Eero Iloniemi: Mittani täyttyi demokratiasta

Kirjoittajan mielestä saman poliitikon useita rooleja voi kutsua vallan kolmijakamattomuus-opiksi.

Ensi tammikuussa koittaa uusi aika. Tuolloin on mahdollista, että sama poliitikko valmistelee lain hallituksessa, käy sitten hyväksymässä sen eduskunnassa, toteuttaa sen toimeenpanoa maakuntavaltuustossa ja vaikkapa kritisoi sitä kunnanvaltuustossa.

Koskaan aiemmin ei näin paljoa demokratiaa ole pakattu yhteen pakettiin.

Tätä voi kutsua vallan kolmijakamattomuus-opiksi. Tai ehkä tarkemmin kolminaisuusopiksi, sillä vaikka äänestäjä äänestää kolme kertaa valta pysyy yhdellä ja samalla ihmisellä. Ensi kertaa vaaleja käytetään vähentämään kansalaisten valintoja.

Oikeusoppineiden mukaan maakunnat tarvitsevat vaalit, koska terveydenhuollon miljardeja tulee valvoa demokraattisesti. Todellisuudessa äänestäjillä ei ole, eikä tule olemaan mitään keinoja seurata maakuntavaltuutettujen toimintaa. Terveydenhuollon järjestäminen on niin monimutkaista ja byrokraattista että tuskin sitä ymmärtävät itse valtuutetutkaan.

Suomalaisten poliitikkojen perisynti on ajattelu, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Säännöillä ei ole väliä, jos saadaan mitä halutaan. Näin oli myös 1973 kun EEC-sopimus maksoi presidentinvaalit. Olen jutellut muutamien tuota päätöstä tehneen poliitikon kanssa. Yhteistä heille on se, ettei heistä kukaan pitänyt asiaa kovinkaan dramaattisena. Minusta se on lähihistoriamme häpeäpilkku.

Kun on itse pelissä mukana, niin sääntöihin turtuu, kuten kävi vaalirahaskandaalissakin. Ongelma on vain siinä, että meille muille nuo säännöt ovat lähes kaikki kaikessa. Kokoomusedustaja Matias Marttinen totesi taannoin, että jokaisen poliitikon on itse harkittava, riittääkö aika eduskuntaan, maakuntavaltuustoon ja kunnanvaltuustoon. Uskon Marttisen kannan edustavan kansanedustajien enemmistön kantoja, puolueesta riippumatta.

Ongelma on siis puhtaasti poliitikkojen ajankäytössä, mitään vallanjaollista ristiriitaa ei tunnisteta.

Minä en aio noissa vaaleissa äänestää. Alkaa näyttää siltä, että ainoa demokraattinen tapa vaikuttaa on olla turvautumatta demokratiaan. Jos ääniprosentti jää alle 40, on ehkä toivoa, että poliitikot tajuavat tämän olevan demokratian irvikuva. Vai menikö minulta ohi se valtava kansanliike, joka vaati lisää kerroksia edustukselliseen demokratiaamme? Milloin ja missä ne mielenosoitukset pidettiin?

Olen ilmeisesti pahasti erehtynyt yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta, minä kun luulin, että paineet olivat suoran demokratian suuntaan. Nyt kun tajuan erheeni, en tietenkään ole pätevä kommentoimaan sellaisen järjestelmän ja yhteisöjen pyrkimyksiä ja menettelytapoja, joita en ymmärrä tai arvosta. Niinpä tämä jää viimeiseksi Verkkouutisten kolumnikseni. Kiitos lukijoille ja tukijoille kuluneesta 10 vuodesta.

Eero Iloniemi

Eero Iloniemi

Eero Iloniemi on yhteiskuntasuhdekonsultti ja politiikan tarkkailija.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt