Eduskunta on ryhtynyt käsittelemään hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Esitys lähtee siitä, että järjestäjällä eli hyvinvointialueella on oltava riittävä oma sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto.
Hyvinvointiala Halin sote-palveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Eveliina Vigeliuksen mukaan esityksellä rajoitetaan merkittävästi monituottajuutta, ostopalveluja ja hankintamahdollisuuksia.
Hallituksen mukaan perustuslakivaliokunnan aiemmat lausunnot asettavat reunaehdot uudistukselle.
– Ei meillä tälläkään kierroksella ole vain yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa, Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sanoi Hyvinvointialan mediatilaisuudessa tänään tiistaina.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät sote-palvelut kansalaisille. Kuoppamäen mukaan tästä nousee kaksi kysymystä: mitä tarkoittaa riittävät ja kuka palvelun suorittaa.
– Julkisella vallalla on järjestämisvastuu. Ei sanota, että julkisen vallan pitää itse tuottaa ne palvelut, Kuoppamäki tähdentää.
Hän huomauttaa, että kuntalain mukaan kunta voi järjestää sote-palvelut hankkimalla ne yksityisiltä palveluntuottajilta.
– Miten tämä nyt yhtäkkiä muuttuisi perustuslain vastaiseksi tällainen toiminta, jota on harrastettu vuosikausia ilman, että sitä on kyseenalaistettu, Kuoppamäki ihmettelee.
Hallituksen perustelu ”poliittista liturgiaa”
Hallitus pohjaa näkemyksensä järjestäjän riittävästä omasta tuotannosta siihen, mitä perustuslakivaliokunta lausui viime vaalikaudella käsittelyssä olleesta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valinnanvapausesityksestä.
Sipilän hallituksen mallissa palveluja olisi siirretty merkittävissä määrin yksityisille palveluntuottajille. Kaikille tuottajille olisi maksettu sama korvaus kapitaatiomallin eli asiakkaiden määrän mukaan.
– Perustuslakivaliokunta otti kolmeen kertaan kantaa tähän kysymykseen, onko valinnanvapaus- ja kapitaatiomallisssa riittävät mahdollisuudet julkisella vallalla huolehtia perustuslain velvoittavista tehtävästään eli järjestää riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille.
Kuoppamäki toteaa, ettei hän ole perustuslakiprofessori, mutta melko normaali laintulkinnallinen periaate on, että perustuslakivaliokunnan lausuntoja on tulkittava siinä kontekstissa, jossa ne on annettu.
Kuoppamäki tarkoittaa tällä sitä, että perustuslakivaliokunnan lausunnot Sipilän hallituksen esityksestä eivät ole suoraan sovellettavissa Sanna Marinin (sd.) hallituksen esitykseen.
– Pitää tehdä ero juridiikan ja politiikan välillä, Kuoppamäki sanoo.
Hänen mielestään hallituksen väite, ettei ole muita vaihtoehtoja, on ”poliittista liturgiaa”.
Kunnat laittavat vanhuspalveluihin liian vähän rahaa
Kuoppamäki on itse erikoistunut kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin.
Hän toteaa, että ulkoistussopimuksissa on lähtökohtaisesti määritelty tarkkaan palvelutaso ja henkilökunta ja niissä on irtisanomis- ja purkamismahdollisuus sopimushäiriön varalta. Lisäksi niissä on tyypillisesti ehto, että jos sopimus päättyy kesken, niin esimerkiksi terveyskeskus palautuu takaisin kunnalle.
– Asiakkaat eivät hirveästi huomaa eroa ulkoisesti, Kuoppamäki toteaa.
Kuoppamäki sanoo, että ulkoistussopimuksissa on ollut paljon ongelmia vanhustenhoidossa.
– Juurisyy on se, että kunnat laittavat niihin liian vähän rahaa. Ehkä sen takia, että varoja ei ole, Kuoppamäki arvioi.
Sen sijaan terveysasemien ulkoistuksiin hänen mielestään ei ole liittynyt ongelmia.
– Jos puhutaan hoitoon pääsystä, itse näen, että ison ongelma on liittynyt hoitoon pääsyaikoihin. Kiireettömissä lääkäripalveluissa jonotusajat ovat voineet olla jopa kolme kuukautta. Näitä on pystytty paikkaamaan kokonais- tai osittaisulkoistuksilla, Kuoppamäki kertoo.
Hänen näkemyksensä mukaan yksityisten palveluntuottajien käyttäminen julkisten rinnalla on monilta osin parantanut palvelutasoa. Kun Suomessa tilanne on se, että julkisella sektorilla on vaikeuksia saada lääkäreitä ja yksityisellä sektorilla on ylikapasiteettia, niin Kuoppamäen mielestä on järkevää löytää tapa, jolla saadaan resurssit hyötykäyttöön.
Ulkoistussopimusten mitätöinti ”erittäin ongelmallista”
Kuoppamäki näkee ulkoistussopimusten mitätöinnin hallituksen esityksessä erittäin ongelmallisena asiana.
– On tehty sopimuksia Suomen voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaisesti, ja nyt mitätöitäisiin näitä tehtyjä sopimuksia.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunnassa tulee harkittavaksi, onko mitätöinti perustuslaissa turvatun omaisuuden suojan vastainen.
– En olisi yhtään ihmeissäni, jos taannehtiva mitätöiminen tulkittaisiin perustuslain vastaiseksi.
Vigelius lisäsi, että lakiesitystä korjattiin syksyllä lausuntokierroksen jälkeen siten, että päättyvät sopimukset jaettiin kahteen koriin. Esimerkiksi kuntien ulkoistamissopimukset siirrettiin silloin mitätöintikorista irtisanomiskoriin.
Hankintadirektiivissä periaatteena on, että hankinta kilpailutetaan ja sen jälkeen mennään sopimuskaudella.
– Sopimuksen irtisanomista kesken sopimuskauden saatetaan pitää kiellettynä sopimusmuutoksena, Kuoppamäki sanoo.
Myös hankintasopimuksen muuttamiseen on Kuoppamäen mukaan suhtauduttu tiukasti oikeuskäytännössä.
– Pienikin muutos voi olla direktiivien vastainen. Voi olla, että se ei ole pelkkä sopimuskysymys, vaan se edellyttää kyseisten hankintojen kilpailuttamista uudelleen, Kuoppamäki sanoo.
