Aluevaalien tulosanalyysi alkoi sunnuntai-iltana klo 20. Puoluekohtaisten perkausten peilinä voi hyödyntää viime kesänä käytyjen kuntavaalien dataa ehdokasasettelusta ja läpimenijöistä eri ikäluokissa sukupuolijakoa unohtamatta.
Vihreät asetti kuntavaaleihin yhteensä 340 nuorta, eli alle 30-vuotiasta, ehdokasta. Heistä 122 eli reilu kolmannes oli miehiä. Kuitenkin valtuustoihin sisään päässeistä tämän ikäluokan edustajista vain 12 prosenttia oli miehiä. Naiset siis pärjäävät huomattavasti miehiä paremmin vihreiden ehdokkaina.
Sama tilanne on vasemmistoliitolla – puolue on kadottamassa miehet. Vasemmistoliiton nuorista ehdokkaista 45 prosenttia oli miehiä. Valituista sen sijaan vain 19 prosenttia.
Vihreiden valtuutettujen naisvaltaisuus näkyy selvästi kaikissa ikäluokissa, joita tarkasteltiin Ajatuspaja Toivon tuoreessa ”Läpi meni. Kuntavaalien 2021 ehdokasasettelu ja tulokset ikäluokittain” -selvityksessä. Sen sijaan vasemmistoliitossa vielä 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien valtuutettujen joukossa on enemmän miehiä kuin naisia. Siksi vasemmistoliiton kohdalla on perusteltua puhua miesten kadottamisesta.
Puolueiden identtinen ongelma koskien nuorempien ikäluokkien sukupuolijakoa herättää pohtimaan, johtuuko tilanne puolueiden samanlaisesta politiikasta. Olisiko niin, että puolueiden linjat ovat melko lähellä toisiaan ja ne eivät puhuttele äänestäjiä siten, että valtuustoon äänestettäisiin nuorempia miesehdokkaita?
Perussuomalaisten miesvaltaisuus on tunnistettu monissa kyselyissä ja vaalituloksissa. Verrattuna vihreisiin ja vasemmistoliittoon, tilanne on kuitenkin erityyppinen.
Siinä missä vihreissä ja vasemmistoliitossa ehdokasasettelussa päästiin kokonaisuudessaan vähintään 40/60-sukupuolijakaumaan, perussuomalaisten ehdokkaista peräti 78 prosenttia oli miehiä. Näinpä ei ole yllätys, että perussuomalaisten kaikista valtuutetuista neljä viidestä (79 prosenttia) on miehiä.
Perussuomalaisissa kaikissa eri ikäluokissa niin ehdokkaiden kuin valittujen joukoista vähintään 74 prosenttia on miehiä.
Puolueen miesongelma juontaa siis juurensa ehdokashankintavaiheeseen – perussuomalaiset ei onnistu keräämään listoille naisia missään ikäluokassa eikä puolue sen vuoksi onnistunut saamaan valtuutetuikseen lähellekään sitä määrää naisia mitä miehiä.
Demareissa huomio ei kiinnity niinkään sukupuolien välisiin eroihin – todettakoon kuitenkin, että myös SDP:n listoilta alle 50-vuotiaiden ehdokkaiden ikäluokissa naisten todennäköisyys oli selvästi parempi kuin miesten.
Ajatuspaja Toivon vuoden 2017 kuntavaaleista tehdystä selvityksestä kävi ilmi, että SDP varmisti tuolloin vaalituloksensa yli 56-vuotiaiden ehdokkaiden keräämällä äänimääränsä.
Nimenomaan SDP erottuu muista puolueista ikääntyneempien valtuutettujen sarjassa. Puolueen kaikista 1 451 kuntavaltuutetusta joka neljäs on iältään 65-vuotias tai sitä vanhempi.
Demarit ei kuitenkaan ole tässä joukossa ainut menestyjä, sillä myös vasemmistoliitolla on hyvä edustus samassa ikäluokassa (26 prosenttia). Molemmat vasemmistopuolueet pohjustivat tuloksia ehdokasasettelussa, sillä kun kuuden puolueen kaikista ehdokkaista senioreiden ikäluokkaan kuului 17 prosenttia, SDP:n listoilla seniori-ikäisiä oli 22 prosenttia ja vasemmistoliiton 23 prosenttia.
SDP:n imago eläkeläispuolueena saattaa olla selitys sille, että kuudesta suurimmasta puolueesta se onnistui suhteellisesti heikoiten nuorten ehdokasasettelussa (kuusi prosenttia kaikista ehdokkaista ikäluokassa 18–29-vuotiaat) ja myös läpisaamisessa (neljä prosenttia kaikista valtuutetuista samassa nuorten ikäluokassa).
Aluevaalien tulosanalyysissä on kiinnostavaa tarkkailla, millaisista ikäluokista SDP onnistui keräämään listoilleen ehdokkaita ja minkä ikäiset pääsivät uusiin aluevaltuustoihin läpi.
Kuuden suurimman puolueen koko maan ehdokkaista miehiä oli 60 prosenttia. Lähimpänä tätä kuuden puolueen keskimääräistä sukupuolijakaumaa päästiin kokoomuksessa (62 prosenttia) ja keskustassa (58 prosenttia).
Kokoomuksessa ja keskustassa valtuustoihin valittujen sukupuolijakauma oli hyvin lähellä ehdokaslistojen ikäjakaumaa kaikissa ikäluokissa. Molemmissa puolueissa seniori-ikäisissä miehiä asetettiin selvästi enemmän ehdolle kuin naisia ja valituksi tuli sitäkin useampi miesehdokas.
Kokoomuksen osalta merkillepantavin havainto on nuorten (18–29—vuotiaiden) miesten yliedustus sekä ehdokasasettelussa (64 prosenttia) että valtuustoon valittujen joukossa (62 prosenttia). Tuloksen vinoumaa pystyisi todennäköisesti siis korjaamaan ehdokashankintavaiheessa.
