Verkkouutiset

Miten käy seuraavien Pisa-tulosten?

BLOGI

Tutkimus osoittaa, että osaamista haittaavat asenteet vähentyneet.
Heljä Misukka
Heljä Misukka
Yrittäjä, jonka LovEdu-yhtiö tekee muun muassa opetusalan konsultointia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin yliopistossa julkistettiin syyskuussa arviointitutkimus, jonka mukaan Suomessa aiemmin havaittu oppilaiden osaamisen lasku on pysähtynyt. Myös oppilaiden osaamista haittaavat asenteet olivat heikentyneet. Mutta ”good news, no news”. Eipä tainnut kohu-uutisia opetussuunnitelmasta tehtaillut Yle tai iltapäivälehdistö kiinnostua, vaikka tutkimus oli erittäin kattava. Se oli tehty peräti 83 koulussa, eikä siis perustunut yksittäisen vanhemman mutuun.

Tutkimistulos on merkittävä, sillä oppimistulosten lasku on jatkunut Suomessa jo yli kymmenen vuotta. Oppimaan oppimisen tilaa selvitettiin jo kolmannen kerran käyttäen hyväksi samaa edustavaa kouluotosta kuin aiemmissa arvioinneissa vuosina 2001 ja 2012. Usein se on myös antanut osviittaa siitä, millaisia Pisa-tuloksia on odotettavissa, kun ne julkistetaan 3. joulukuuta.

Tulos on rauhoittava siinäkin mielessä, että vuonna 2016 käyttöön otettua opetusuunnitelmaa on moukaroitu milloin mistäkin syystä, mutta sitäkin useammin heppoisin perustein. On väitetty mm., että ops vaatii oppilailta liikaa itseohjautuvuutta ja koulua käydään avokonttoreissa ilman opetusta. On jopa esitetty totuutena, että Suomi luopuu oppiaineista ja numeroarvioinnista.

Tosiasiassa opsissa ei määrätä mitään tällaista. Edes ilmiöoppiminen ei uusi asia, vaan sitä on tehty ainakin 20 vuotta. Yleensä opetussuunnitelman ongelmat liittyvät toimeenpanoon ja paikallisiin ylitulkintoihin. Perehdytys opsiin voi olla puutteellista, samoin perusopetukseen osoitetut resurssit.

Suomalaisessa koulussa akateemisesti koulutetut opettajat edelleen opettavat, eriyttävät opetusta oppilaiden mukaan, antavat tukea tarvitseville ja yhä useammin opettavat samanaikaisopetusta kollegan kanssa. Toki tämä ei onnistu, jos ryhmät ovat ylisuuria eikä oppimisen tukemiseen ole todellista mahdollisuutta.

Opettajien keskuudessa suuri osa kritiikistä kohdistuu juuri uudistuksen toimeenpanoon ja resurssien riittävyyteen. Opsin on koettu lisänneen opettajien työtä erityisesti arvioinnissa, jota onneksi ollaan nyt kehittämässä Opetushallituksen toimesta.

Suomalaiseen koulutuskulttuuriin kuuluu oleellisena osana luottamus. Luotetaan koulutuksen järjestäjiin, luotetaan opettajiin. Opettajien pedagoginen vapaus perustuu puolestaan yliopistolliseen koulutukseen, jonka pohjalta tutkiva, kokeileva ote työhön mahdollistaa koulun kehittämisen. Kehittäminen puolestaan on tarpeen alati muuttuvassa maailmassa.

Epävarmassa maailmassa kouluun kohdistuu yhä suurempia paineita, jotka opettajat tuntevat niskassaan. Paineita pysyä mukana digitalisaation ja tekoälyn vauhdissa, paineita ehkäistä kiusaamista ja nuorten pahoinvointia, paineita vastata vanhempien vaatimuksiin. Kuitenkaan koulu ei ole tavaratalo, josta oppilas voi poimia kunakin päivänä mieleisensä jutun.

Lauauntaina lokakuuta vietettiin vuosittaista Maailman opettajien päivää ympäri maailmaa. Suomi voi olla ylpeä maailman parhaista opettajistaan. Paras kiitos työstä on vahva tuki ja luottamus päättäjien ja vanhempien taholta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)