Vaikka Saksan kristillisdemokraatit (CDU) menettivät kannatustaan, Saksan suhde EU:hun tuskin muuttuu radikaalisti, ennustaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku. Hänen mukaansa voidaan odottaa, että Saksa tukee Ranskan ehdotuksia EU:n sotilasyhteistyön ja rahaliiton kehittämiseksi.
– Suhde Ranskaan on Saksassa niin tärkeä ja erityislaatuinen asia, että se menee lyhyen aikavälin tavoitteiden edelle. Tämä saattaa lisätä Saksan valmiutta kompromisseihin, hän sanoo.
Kristillisdemokraatit saavuttivat Saksan liittopäivävaaleissa huonoimman tuloksen sitten vuoden 1949. Se säilyi kuitenkin suurimpana puolueena, joten liittokansleri Angela Merkel jatkaa tehtävässään. Todennäköisimmät hallituskumppanit ovat liberaalipuolue FDP ja vihreät.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan on lyhyen valtakautensa aikana esitellyt useita ideoita EU:n kehittämiseksi. Hänen mielestään euroalue tarvitsee valtiovarainministerin, budjetin ja valuuttarahaston.
Merkelkin on todennut, että euroaluetta pitää uudistaa. Saksan hallitusneuvotteluista voi kuitenkin odottaa vaikeita.
Liberaalien FDP istui Merkelin johtamassa hallituksessa vuosina 2009 – 2013, jolloin EU:ssa myönnettiin tukipaketteja kriisimaille. FDP vastusti niitä, ja hallituksen rivit rakoilivat niin pahoin, että hallitus sai paketit läpi vain oppositiopuolueiden tuella.
FDP vastustaa edelleen kriisimaiden tukemista, ja se haluaa, että eurosta eroaminen tehdään jäsenmaille mahdolliseksi, Iso-Markku huomauttaa. Vihreät puolestaan edustaa päinvastaista linjaa. Se on arvostellut Saksan nykyistäkin hallitusta siitä, että se tiukalla talouslinjallaan kurjistaa Kreikkaa.
Iso-Markku uskoo, että kompromissi löytyy juuri Saksan ja etenkin kristillisdemokraattien erityisen Ranska-suhteen takia.
– Saksassa halutaan vahvistaa EU:ta. Siellä on vahva tietoituus siitä, että jos Macronin halutaan menestyvän, niin hänen esittämiään reforemja ei voi ampua alas. Macronille on pakko antaa jonkinlaisia poliittisia voittoja ja hänen uudistusagendaansa on tuettava.
Tätä tavoitetta helpottaa se, että Saksan vaalikampanjassa EU-aiheista ei puhuttu käytännöllisesti katsoen mitään. EU:n uudistaminen ei sen vuoksi ole politisoitunut, Iso-Markku toteaa.
