Satamissa työskentelevät havaitsevat ensimmäisinä talouden taantuman ja kasvun. Se on indikaattori, jonka seuraukset päättäjät ja tutkijat näkevät hieman myöhemmin. Poliisit kokevat työssään ensimmäisinä yhteiskunnan ikävät ilmiöt. Päättäjät havaitsevat nämä myöhemmin ja tutkijat todella isolla viiveellä mm. tilastoista.
Poliisi on parin viime vuoden aikana kiitettävästi tuonut päätöksentekijöiden ja myös kansalaisten tietoon havaitsemiaan yhteiskuntarauhaa uhkaavia ilmiöitä. Keskusteluun on noussut mm. terrorismin uhka jo ennen ensimmäistä terroritekoa, isis-taistelijoiksi lähteneet, ääriliikkeet, syrjäytymisen ja jengiytymisen seuraukset, kunniaväkivalta sekä no go –alueet eli esim. Ruotsin lähiöt, joihin poliisi ei voi mennä kuin suurella joukolla. Osa näistä ikävistä ja kielteisistä asioista on jo toteutunut, osa onneksi ei.
Poliisia kannattaa kuunnella herkällä korvalla, kun se kertoo orastavista ilmiöistä, lainsäädännön kehittämisestä ja resurssiensa vähäisyydestä. Vaikka poliisilla ei kristallipalloa olekaan, ovat sen ennustukset usein osuneet oikeaan.
On kiistaton tosiasia, että poliisin määrärahoihin tehtiin kohtuuttoman suuret leikkaukset joitain vuosia sitten, vastoin poliisin näkemyksiä huonontuvasta turvallisuustilanteesta. Poliisin rahoituksen lyhytjänteisyydestä kertoo se, että leikkaukset tehtiin, koska juuri silloin toimintaympäristö näytti suht’ rauhalliselta. Perimmäinen syyhän poliisin ja muiden viranomaisten määrärahaleikkauksiin on valtion jatkuva velkaantuminen.
Viime hallituskaudella vetämäni parlamentaarisen työryhmän eräs keskeinen esitys oli pitkäjänteisen rahoituksen turvaaminen. Ennustettavuuden on oltava vähintään kahden hallituskauden pituinen.
Onneksi hallitus nyt on kuunnellut poliisia ja lisännyt määrärahoja useamman kerran kuluneen vuoden aikana, yhteensä 50 miljoonaa euroa. Sillä pystytään mm. pitämään kaikki koulutetut poliisit töissä ja hankkimaan uutta kalustoa. Lisärahoituksen määrä on toki merkittävä, varsinkin jos vertaa muihin hallinnonaloihin. Mutta rahoitukseen on saatava nykyistä paljon parempi ennustettavuus ja jatkuvuus, jotta turvallisuutta kyetään ylläpitämään.
Poliisikoulutus toimii nyt täydellä teholla. Poliisiammattikorkeakouluun otetaan vuosittain 400 uutta opiskelijaa. Hienoa, että nyt satsataan tähänkin, koska vielä pari vuotta sitten kenttä kantoi suurta huolta nuorien poliisien vähyydestä. Toivottavasti nykyisin henkisesti ja ajoittain fyysisestikin raskasta työtä tekevät poliisit jaksavat työssään mahdollisimman pitkään. Uusien poliisien valmistuminen ottaa oman aikansa. Poliisien määrä ei saa enää laskea yhtään, pikemminkin lisäys on ehdottomasti tarpeen.
Sisäisen turvallisuuden ongelmat eivät valitettavasti ratkea pelkästään poliisia rahoittamalla. Laaja-alaista turvallisuutta hoitavat yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveysviranomaiset, järjestöt, pelastusviranomaiset ja monet muut tahot.
Poliisia kannattaa kuitenkin kuunnella herkällä korvalla. Poliisi kun ei nimittäin tarvitse resursseja tai lainsäädäntöä itseään varten, vaan turvatakseen avun hädässä olevalle ihmiselle ja suojatakseen yhteiskuntaa.