Kun poliittiset ja taloudelliset jännitteet Venäjän ja Valko-Venäjän välillä ovat viime kuukausien aikana entisestään viilentyneet, Venäjän tiedotusvälineissä on alkanut esiintyä yhä enemmän syytöksiä presidentti Aleksandr Lukashenkon petturuudesta ja tämän veljeilystä lännen kanssa. Valkovenäläisen Naviny.by-uutissivuston mukaan kyse on Venäjän systemaattisesta informaatiosodankäynnistä Valko-Venäjän johtoa vastaan.
Asetelma on erikoinen, sillä samaan aikaan osa läntisistä asiantuntijoista arvioi Valko-Venäjän pitävän edelleen Natoa Venäjää suurempana uhkana omalle kansalliselle olemassaololleen. Eräissä arvioissa Valko-Venäjän asevoimien on katsottu olevan tosiasiallisesti osa Venäjän sotakoneistoa.
– Mitä on siis todellisuudessa tapahtumassa: onko Valko-Venäjä livahtamassa Moskovan ulottumattomiin – hiljaisesti lähemmäs Natoa, vai onko se päinvastoin muuttumassa Venäjän yhä vahvemmaksi sotilaalliseksi puskurialueeksi ja menettämässä itsenäisyytensä rippeetkin, Naviny.by kysyy.
Maantieteellisen asemansa vuoksi Valko-Venäjä on Kremlin sotilasstrategien silmissä yhtäältä Venäjän eteentyönnetty puolustusasema ja toisaalta ryhmitysalue, joka osoittaa suoraan Itä-Euroopan sydämeen, valkovenäläinen sotilasasiantuntija Aljaksandr Alesin sanoo.
– Tässä suhteessa Valko-Venäjän alue itse asiassa muodostaa 600 kilometrin syvyisen puskurin, joka erottaa etenkin Venäjän 1. panssariarmeijan Puolan divisioonista, hän kuvailee uutissivustolle.
”Helvetillisen vaikea asetelma”
Presidentti Lukašenkalla on Alesinin mukaan kuitenkin ylipäällikkönä luja ote Valko-Venäjän asevoimiin, eikä tiettyjen Venäjän asevoimien yksiköiden läsnäolo maassa suinkaan tee siitä Venäjän marionettia.
Venäjän ja Valko-Venäjän sotilaallista yhteistyötä tarkasteltaessa on syytä tehdä selvä ero koordinaation ja integraation välillä, turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä analysoivan Belarus Security Blog -tutkimushankkeen johtaja Andrei Porotnikov painottaa Naviny.by:lle.
Maiden asevoimien keskinäistä koordinointia ja yhteensovittamista on tapahtunut, mutta se ei ole hänen mukaansa edenneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana käytännössä lainkaan.
Standardisointi on puolestaan perustunut pitkälti Nato-yhteensopivuuden varmistamiseen, ja Vitebskiin sijoitetun maahanlaskuprikaatin kriisinhallintakomppaniaa koulutetaan käytännössä Naton mallin mukaisesti.
Porotnikov ei kuitenkaan usko, että presidentti Lukašenka kykenisi viemään maataan kovin lähelle Natoa. Tämä johtuu osin jo siitä, että Valko-Venäjää kohtaan ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa riittävää luottamusta Natossa.
Naviny.by luonnehtii Valko-Venäjän asemaa maan kapean geopoliittisen liikkumatilan vuoksi helvetillisen vaikeaksi.
– Totuus on, että Krimin jälkeen Valko-Venäjän johto on alkanut pelätä Venäjää toden teolla, uutissivusto kiteyttää.
