Kongressin kupoli Washingtonissa..LEHTIKUVA/Getty Images/AFP

Mitä tapahtuu, jos USA:n vaalivoittajaa ei saadakaan selville?

Pahimmassa tapauksessa kiista vaalivoittajasta voi jatkua viikkoja tai jopa kuukausia.

Kymmenen päivää ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja miltei kaikkien ratkaisevien vaa’ankieliosavaltioiden mielipidekyselyt osoittavat tasatilannetta, kertoo RealClearPolitics. Joissain näistä osavaltioista demokraattien Joe Biden johtaa, joissain presidentti Donald Trump, mutta miltei kaikissa kummankin johto sisältyy kyselyiden virhemarginaaliin.

Näiden tiedustelujen valossa ja tietäen kaikki Yhdysvaltain sekavan vaalijärjestelmän ja ennen kokemattoman laajassa mittakaavassa toteutettavan postiäänestämisen ongelmat voidaan itse vaalipäivänä hyvinkin olla tilanteessa, jossa selvää, kiistatonta vaalivoittajaa ei olekaan selvillä. Pahimmassa tapauksessa kiista vaalivoittajasta voi jatkua viikkoja tai jopa kuukausia.

Vaalipäivän jälkeen kutakin osavaltiota odottaa kuitenkin lakisääteinen määräaika, johon mennessä niiden on vahvistettava oma vaalituloksensa ja valtuutettava omat valitsijamiehensä ja -naisensa. Jos ääntenlaskun epäselvyydet ja niistä oikeuslaitoksessa todennäköisesti käytävä taisto estävät osavaltioita vahvistamasta omaa vaalitulostaan tuohon päivään – joulukuun kahdeksanteen – mennessä, Yhdysvaltoja odottaa joukko vakavia perustuslaillisia ongelmia.

Teoriassa osavaltioiden ei itse asiassa välttämättä tarvitse edes noudattaa itse vaalipäivän vaalitulosta omia valitsijamiehiään ja –naisiaan valitessaan. Ne voisivat teoriassa sivuuttaa tuon tuloksen ja antaa valitsijaäänensä kenelle tahansa, oli äänestystulos sitten epäselvä taikka ei. Tämän takia voidaan joutua tilanteeseen, jossa joku osavaltio päättääkin antaa valitsijaäänensä varsinaisia vaalipäivän ja postiääniä vähemmän saaneelle ehdokkaalle.

Muun muassa The Guardian on raportoinut jo jonkin aikaa sitten, että presidentti Trumpin kampanjassa valmistauduttaisiin käyttämään hyväksi juuri tätä mahdollisuutta osavaltioissa, joita republikaanit hallitsevat. Trumpin kampanjaorganisaatio tosin kiistää väitteen.

Kun osavaltio on vahvistanut tuloksensa ja valtuuttanut omat valitsijansa, korkeimman oikeuden tämänvuotisen Chiafalo v. Washington -päätöksen mukaan nämä ovat joka tapauksessa velvoitettuja äänestämään sitä ehdokasta, jota osavaltio on heidät määrännyt äänestämään.

Tuon äänestyksen taas on tapahduttava 14. joulukuuta mennessä ja sen tulokset on vahvistettava viimeistään 23. joulukuuta. Tässäkin vaiheessa voi odottaa taisteluita oikeuslaitoksessa.

Lopullinen päätös on kongressin käsissä. Se kokoontuu 6. tammikuuta laskemaan sille osavaltioista lähetettyjä valitsijamiesten ja –naisten ääniä. Jos näissä on edelleen epäselvyyksiä tai jos kukaan ehdokas ei saa riittävää määrää valitsijaääniä, edustajainhuoneen ja senaatin jäsenet äänestävät itse presidentistä. Mutta he eivät äänestä yksi edustaja-yksi ääni -periaatteella vaan osavaltioittain.

Vaikka tällä hetkellä edustajainhuoneessa on demokraattien enemmistö edustajittain laskettuna (ja senaatissa republikaanienemmistö), osavaltioittain laskettuna republikaaneilla on itse asiassa ylivoima. Niin halutessaan he voivat tätä kautta äänestää Donald Trumpin presidentiksi – täysin laillisesti – riippumatta siitä, saiko hän vaalipäivän äänistä tai valitsijaäänistä enemmistöä.

Päätöstä ei kuitenkaan tee nykyinen kongressi vaan vaalipäivänä valittava uusi kongressi, jonka voimasuhteista ei ole tietoa. Mitä tapahtuu, jos vaalitulos riitautetaan myös tämän uuden kongressin osalta, eikä se siksi pysty tekemään ratkaisua?

Miltei kaikissa tämän varsin monimutkaisen prosessin vaiheissa voi korkein oikeus vielä puuttua asiaan. Näin kävi viimeksi vuonna 2000, kun se keskeytti äänten uudelleenlaskennan Floridassa ja julisti George W. Bushin voittajaksi.

Vuosina 1824 ja 1876 taasen kongressi joutui tekemään lopullisen päätöksen – ja molemmissa tapauksissa valitsi presidentiksi ehdokkaan, joka ei ollut saanut enemmistöä sen paremmin vaalipäivän äänistä kuin valitsijakokouksessakaan annetuista äänistä.

Mahdolliset painajaismaiset kehityskulut ovat toisin sanoen moninaisia, jos kummallakaan presidenttiehdokkaalla ei ole vaalipäivänä tai sen jälkeisiin eri määräaikoihin mennessä selkeää ja kiistatonta johtoa lasketuissa ja vahvistetuissa äänissä.

Tämän vuoden harvinaisen tasaväkisissä ja moninaisten äänestys- ja ääntenlaskentaongelmien piinaamissa vaaleissa, jotka järjestetään kansakunnan hyvin syvän kahtiajaon keskellä, yhteen tai toiseen tällaiseen painajaiseen ajautuminen on mahdollisempaa kuin pitkään aikaan.

LUE MYÖS:
Yhdysvaltoja uhkaa historiallinen vaalikaaos

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt