Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kysyi eduskunnassa ministeriltä, missä mennään valmiuslainsäädännön päivittämisessä ja muun laajamittaisen maahantulon tilannetta huomioon ottavan lainsäädännön valmistelussa.
– Laajamittainen maahantulo on kansallisessa riskiarviossa tunnistettu yhdeksi kansalliseksi riskiksi, jonka todennäköisyys on aiempaa korkeampi, Heikki Vestman sanoi.
Hän totesi pitävänsä hallituksen esitystä vastaanottolain muuttamisesta perusteltuna. Vestmanin mukaan on tärkeää, että maahanmuuttovirasto vastaisi jatkossa varautumisesta vastaanoton järjestämiseen.
– Suomen valmiuslainsäädäntöhän ei oikeastaan tunnista tällaista laajamittaisen maahantulon tilannetta, ja olen ymmärtänyt, että Suomella on lainsäädännön näkökulmasta suhteellisen heikot edellytykset reagoida tällaiseen laajamittaisen maahantulon tilanteeseen. Useissa Euroopan maissa on otettu käyttöön tällaista hätätilasääntelyä, jossa maa pystyy rajoittamaan maahantulijoiden määrää laajamittaisen maahantulon tilanteessa, ja myös kansainvälinen oikeus tunnistaa tällaisen mahdollisuuden, jossa hätätilamenettelyn nojalla valtio voi oman turvallisuutensa ja järjestelmänsä kestävyyden vuoksi rajata maahantulijoiden määrää, Vestman totesi.
Kokoomusedustajan mukaan Suomi ei ole hyödyntänyt kaikkia mahdollisuuksia, joita EU-oikeus mahdollistaa turvapaikkamenettelyssä.
– Suomi ei ole implementoinut turvapaikkadirektiivin mahdollistamaa rajamenettelyä, jossa turvapaikanhakijoita voidaan pitää neljä viikkoa rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä heitä maahan. Rajamenettelyssä voidaan ratkaista hakemuksia nopeutetulla turvapaikkamenettelyllä ja käännyttää perusteettomasti maahan pyrkivät takaisin. Rajamenettely antaa myös mahdollisuuksia sitten tällaiseen säilöönottoon.
Vestmanin mukaan rajamenettelyn implementointi Suomeen oli nostettu esiin porvarihallituksen viime metreillä laatimassa toimenpideohjelmassa, joka sisälsi toimenpiteitä esimerkiksi ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjumiseksi. Hän kysyi, onko kyseisen menettelyn käyttöönottoa harkittu nykyisessä hallituksessa.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi, että valmiuslain uudistustyö on käynnistetty oikeusministeriössä, jolle vastuu kuuluu.
– Itse asiassa jo ennen koronapandemiaa tätä työtä on tehty, ja sitä viedään eteenpäin paraikaa. Kyse on tietysti laista, jonka läpivieminen tarvitsee pitkän, pitkän ajan, kaksi eduskuntaa, mutta erittäin tärkeä kokonaisuus, ja siinä pitää katsoa, että sisäasiainhallinnon viranomaisille löytyy selkeät omat toimivastuut ja -valtuudet. On hyvä katsoa tätä kokonaisuutta yhdessä, ministeri Maria Ohisalo kommentoi.
