X
SULJE MAINOS
Olaf Scholz. DPA / LEHTIKUVA / MICHAEL KAPPELER

Mikä on Saksan linja Angela Merkelin jälkeen? ”Tällä on jo kiire”

Tutkijan mukaan Saksan on jatkossa oltava Euroopan sotilaallisen pelotteen keskeinen takaaja.

Syyskuun lopulla järjestettyjen Saksan liittopäivävaalien tulos oli tiukka. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että maan seuraava hallitusta lähdetään muodostamaan sosiaalidemokraattista SDP-puoluetta edustavan nykyisen valtiovarainministerin Olaf Scholtzin johdolla.

Saksan liittolaiset ja naapurit, mutta myös kilpailijat odottavat tutkija Constanze Stelzenmüllerin mukaan malttamattomasti tietoa siitä, millaisen linjan pitkäaikaisen liittokanslerin Angela Merkelin jälkeen etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan omaksuu. Odotus saattaa kuitenkin hänen mukaansa venyä pitkäksi, sillä hallitusneuvotteluista povataan vaikeita.

– Kuten muissakin länsimaissa, sisäiset jännitteet todennäköisesti kaventavat seuraavan hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan liikkumavaraa, yhdysvaltalaisen Brookings Institutionin nimekkäimpiin kansainvälisten suhteiden asiantuntijoihin lukeutuva Stelzenmüller arvioi Financial Times -sanomalehdessä.

– Ongelma kuitenkin on, että sen enempää Saksalla kuin sen liittolaisilla ei ole moiseen varaa, hän toteaa.

Välittömiä paineita

Saksan on Constanze Stelzenmüllerin mukaan kyettävä toimimaan omalla vuorollaan johtavien teollisuusmaiden G7:n puheenjohtajavaltiona heti tammikuusta 2022 alkaen tilanteessa, jossa koko kansainvälinen järjestelmä osoittaa horjumisen merkkejä. Myös Ranskan ensi kevään presidentinvaalit heijastuvat Berliiniin, sillä jos istuva presidentti Emmanuel Macron kärsisi tappion, Saksa todennäköisesti menettäisi keskeisimmän kumppaninsa EU:ssa.

Stelzenmüller muistuttaa Yhdysvaltojen arvioivan parhaillaan uudelleen joukkojensa ja ydinaseidensa globaalia roolia, millä voi olla merkittäviä heijastusvaikutuksia Naton – ja siten myös Saksan – puolustukseen ja pelotteeseen. Jos presidentti Joe Bidenin demokraattipuolue häviäisi vuoden 2022 välivaalit, USA:n ulkopoliittinen linja voisi käydä nykyistäkin tempoilevammaksi, hän varoittaa.

– Mikään tästä myllerryksestä ei jää Moskovan ja Pekingin autoritaarisilta johtajilta havaitsematta. Kreml irvailee siitä, miten eurooppalaiset ovat riippuvaisia Venäjän energiasta. Kiina painostaa Taiwania kaksin verroin entistä voimakkaammin. Tämä kaikki vavisuttaa kansainvälistä taloutta, jonka vakaudesta harva maa on yhtä riippuvainen kuin ”viennin jättiläinen” Saksa, hän toteaa.

Saksan hallitusneuvottelijoiden tulisikin Stelzenmüllerin mukaan vihdoin ymmärtää, että juuri Saksan on jatkossa oltava Euroopan sotilaallisen pelotteen keskeinen takaaja ja panostettava asevoimiensa kehittämiseen sen mukaisesti.

– Se on joka tapauksessa selvä, että muu maailma ei jää Saksan seuraavaa hallitusta odottamaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt