X
SULJE MAINOS
Taiwanilainen F-16 -hävittäjä vierellään kiinalainen H-6 -pommikone kohtaamisessa Taiwanin rannikolla helmikuussa 2020. LEHTIKUVA/AFP

Mitä jos Kiina hyökkäisi ”kapinalliseen maakuntaansa”?

Jos Kiina iskisi, Taiwanin juridinen asema olisi David J. Schefferin mukaan yllättävän vahva.

Taiwanin kansainvälisoikeudellista statusta voidaan pitää monin tavoin ristiriitaisena. Demokraattinen ja itsenäisen valtion tavoin toimiva Taiwan määrittelee itsensä ”suvereeniksi ja itsenäiseksi valtioksi, joka ylläpitää omaa puolustusta ja toteuttaa omaa ulkopolitiikkaa”.

Paikkansa YK:ssa Taiwan kuitenkin menetti jo vuonna 1971 Kiinan kansantasavallalle, ja diplomaattisuhteita siihen ylläpitää nykyisin enää 14 YK:n jäsenvaltiota.

Kiina pitää tunnetusti Taiwania maakuntanaan ja sanoo tähtäävänsä sen rauhanomaiseen jälleenyhdistämiseen. Kommunistijohtaja Xi Jinping on kuitenkin varoittanut Taiwanin ”separatismin” voivan johtaa drastisiin seurauksiin, joiden on tulkittu tarkoittavan sotilaallista hyökkäystä ja miehitystä.

Jos Xi toteuttaisi uhkauksensa, Taiwanin oikeus aseelliseen puolustautumiseen on amerikkalaisprofessori David J. Schefferin mukaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta mielenkiintoinen kysymys.

– Mikäli Taiwan katsotaan kansainvälisoikeudellisesti valtioksi, sillä on kiistaton oikeus itsepuolustukseen. Jos taas Kiinan kansantavalta ja Taiwan katsotaan yhdeksi valtioksi, niiden välinen sotilaallinen konflikti voitaisiin luokitella sisäiseksi kapinaksi (kuten Peking todennäköisesti esittäisi) tai sisällissodaksi (kuten Taiwan voisi esittää). Sisällissodan kumpaakin osapuolta käsiteltäisiin sodankävijänä, jonka edellytetään noudattavan sodan oikeussääntöjä, Scheffer kirjoittaa Council on Foreign Relations -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Vankat perusteet

Kansainvälisen oikeuden puitteissa Taiwan voisi Schefferin mukaan uskottavasti todeta toimineensa sotaa lietsomatta ja kunnioittaneensa rauhanomaista status quota ennen kuin Kiinan aseellinen hyökkäys on oikeuttanut sen ryhtymään itsepuolustukseen.

Taiwan voisi myös viitata täyteen demokratiaansa, tosiasiallisen alueellisen ja taloudellisen itsenäisyytensä pitkään historiaan sekä siihen, että se ei ole muodostanut sotilaallista uhkaa mannermaata kohtaan.

Kiinan mahdollinen hyökkäys muodostaisi Schefferin mielestä lisäksi YK:n peruskirjan tarkoittaman kiistattoman uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, mikä sekin oikeuttaisi Taiwanin puolustamaan itseään.

– Se, että harva hallitus tunnustaa virallisesti Taiwania valtiona, ei vähentäisi Kiinan hyökkäyksen laittomuutta, sillä se horjuttaisi kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä haastaisi itsemääräämisoikeuden periaatteen, joka on juurrutettu syvälle kansainväliseen oikeuteen, hän painottaa.

Vaikka Yhdysvalloilla ei ole ollut vuoden 1979 jälkeen muodollisia diplomaattisuhteita Taiwaniin, presidentti Joe Bidenin hallinto on toistanut tukevansa sen oikeutta itsepuolustukseen ja vakuuttanut tukevansa sitä kaikin tarvittavin keinoin.

David J. Scheffer on kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen rikosoikeuden professori, American Society of International Law -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja entinen YK:n pääsihteerin oikeudellinen neuvonantaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt