Verkkouutiset

Missä kokouksessa kunnat päätettiin lakkauttaa?

BLOGI

Suurimmille kaupungeille sote tarkoittaisi maakuntakulujen taloudellista tukemista ja omien menojen leikkaamista, kirjoittaja arvioi.
Kari Häkämies
Kari Häkämies
Kari Häkämies on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ymmärrän, jos joku otsikkoa vilkaistessaan hieraisee silmiään. ”Ei tuollaista päätöstä ole tehty, eikä tulla Suomessa koskaan tekemään,” sanoo ainakin taho, joka edustaa maan hallitusta. Tavallaan lausuja on oikeassa. Mutta on myös niin, että Suomessa on menossa kaikkien aikojen suurin hallintouudistus ilman, että julkisen hallinnon kokonaisuutta ei ole pohdittu juuri ollenkaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sotea veivattiin vuosikaudet eripohjaisten hallitusten toimesta. Lopulta kyllästyttiin niin paljon, että alettiin ajatella jopa journalismin piirissä minkä tahansa soten kelpaavan. Paljon puhuva oli maan suurimman sanomalehden pääkirjoitus. Uudistus siunattiin jokseenkin kaikin osin.

Tosiasia on, että nykyinen sotejärjestelmä oli aikansa elänyt. Monet pienet kunnat eivät kykene tarjoamaan palveluita sellaisina kuin lainsäädäntö edellyttää. Henkilökuntapula vaivaa ja kunnan talous ei kestä kasvavia sote-kustannuksia.

Monien vaiheiden jälkeen päädyttiin itsenäisiin hyvinvointialueisiin, joita hallitaan perustuslain vaatimuksen mukaisesti suorilla vaaleilla. Kunnilla ei ensi vuonna toimitettavien aluevaalien jälkeen ole enää tekemistä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Ja kustannukset maksaa valtio.

Pintapuolisella tutustumisella kaikki vaikuttaa olevan hyvin. Kunnat voivat keskittyä kouluasioihin ja elinvoiman lisäämiseen, kun kasvavia kustannuksia aiheuttava sosiaali- ja terveystoimi jää valtion kontolle. Todellisuudessa nurkan takana vaanii mörkö, peto, joka huonojen tähtien alla saattaa romuttaa maailman hienoimman kuntajärjestelmän.

Sote syntyi, niin kuin politiikassa usein käy, epäpyhänä kompromissina. Osa hallituksesta halusi uudistuksen, joka säilyttää kaikki kunnat ja uutta organisaatiota se kutsuu maakunnaksi. Toinen puoli hallitusta hamusi julkiselle vallalle monopolin palvelujen tuottamisessa ja sen jokseenkin täydellisesti myös sai.

Kun kumpikin osapuoli oli omien tavoitteiden toteutumiseen tyytyväinen, kukaan ei miettinyt kokonaisuutta. Kuvaavaa oli, että uudistus toteutettiin jokseenkin täysin yksi sosiaali- ja terveysministeriön työnä. Kuntaliitolle ja valtionvarainministeriölle annettiin vain sidosryhmän rooli.

Suomi vanhenee kovaa vauhtia. Siitä seuraa, että lapsi-ikäluokat pienenevät kiihtyvällä vauhdilla. Olemme nopeasti siinä tilanteessa, ja monin paikoin jo nyt, että kunta ei kannattele yhtä ainoaa koulua. Tämä tarkoittaa sitä, että alkaa keskustelu ainakin toisen asteen koulutuksen siirtämisestä nykyistä suurempiin yksiköihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi hyvinvointialueiden muuttumista maakunniksi.

Taloudellisessa mielessä yllä kuvattu muutos merkitsisi rahavirtojen siirtoa kunnilta maakunnille kasvavassa määrin. Jo nyt suunnitellaan maakuntaveroa ja sen kasvutarpeesta seuraisi kuntien veroprosenttien jäädytys, koska kokonaisveroaste ei saa nousta. Suurimmille kaupungeille se tarkoittaisi käytännössä maakuntakulujen taloudellista tukemista ja omien menojen leikkaamista. Myös välttämätön tasausjärjestelmä söisi kasvukeskusten mahdollisuutta kehittyä.

On korkea aika käydä keskustelu siitä, onko suomalaisen julkisen hallinnon perusyksikkö kunta, vai maakunta. Jo nyt olemme vaarallisella tiellä. Sote olisi pitänyt rakentaa kuntien varaan ja toteuttaa samassa yhteydessä kuntaremontti. Valittu tie on passiivi-Suomen tie. Kansakunnan menestystä ajatellen se on väärää politiikkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)