Koronakriisi on osoittanut tarpeen tiivistää EU-tasolla yhteistyötä myös terveyspolitiikkaan liittyen, toteavat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Sitran Terveysdata 2030 -hankkeen johtaja Markus Kalliola käsitteli monipuolisesti niin sanotun Euroopan terveysunionin lukuisia aloitteita Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (14.7.).
Yksi yhteiseen terveyspolitiikkaan liittyvistä aloitteista koskee syksyllä 2021 odotettavaa ehdotusta Euroopan terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta.
– Komissio lähtee siitä, että jo ehdotetut ja tulevat uudistukset voidaan toteuttaa EU:n perussopimusten puitteissa, mutta aloitteiden huolellinen tarkastelu on silti tästäkin näkökulmasta tarpeen, Sarkkinen ja Kiuru kirjoittavat.
Heidän mukaansa Euroopan terveysunioniin liittyvien ehdotusten kokonaisuus on tällä hetkellä jokseenkin monimutkainen.
– Vaikka yhteistyötä tarvitaankin monilla sektoreilla, riskinä on eri EU-toimijoiden tehtävien päällekkäisyys. Sitä tulisi välttää. Erityisesti HERA:a koskevat suunnitelmat ovat vielä auki, ja siksi jäsenvaltioiden on osallistuttava aktiivisesti kokonaisuuteen liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Sarkkisen ja Kiurun mielestä on välttämätöntä, että EU:n terveyspolitiikasta ja sen kehittämisestä käydään kattavaa keskustelua niin jäsenmaiden kesken kuin kansallisestikin.
– Meidän on arvioitava huolellisesti, missä asioissa voimme eurooppalaisella yhteistyöllä saavuttaa erityistä lisäarvoa ja mitkä terveyspoliittiset linjaukset meidän on syytä pitää jatkossakin kansallisesti päätettävissä.
