Latvian puolustusministeri Artis Pabriks kyseenalaistaa usein toistetun näkemyksen, jonka mukaan Venäjä toimii arvaamattomasti.
– Suurin turvallisuushaasteemme on Venäjä, ja toisin kuin usein väitetään, se toimii monessa suhteessa ennustettavalla tavalla, Pabriks totesi perjantaina Tallinnassa.
Venäjä pyrkii hänen mukaansa kasvattamaan vaikutusvaltaansa hyödyntämällä läntisten yhteiskuntien sisäisiä heikkouksia ja ruokkimalla mielikuvaa niiden arvopohjan rapautumisesta. Hän sanoo Venäjän keinovalikoiman ulottuvan kyberoperaatioista strategiseen viestintään ja viime kädessä myös sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen.
Itämeren alueen hallinnasta käydään Pabriksin mielestä parhaillaan kamppailua, jossa Venäjä on valjastanut aseikseen niin Kaliningradin tukikohdan kuin Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen.
– On ensiarvoisen tärkeää, että kykenemme vastaamaan tähän haasteeseen mahdollisimman yhtenäisesti. Se kävisi helpommin, ellei olisi niin, että useimmat Itämeren maat kuuluvat Natoon, mutta Suomi ja Ruotsi ovat pitäneet kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan, Pabriks arvioi.
Latvia on viime vuonna nostanut puolustusmenonsa kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta, mutta yleisen asevelvollisuuden palauttamista Pabriks ei pidä ajankohtaisena.
– Neuvostoajasta on jo kauan, mutta nuori sukupolvikin suhtautuu kaikenlaiseen pakkoon yhä kielteisesti. Monessa muussa maassa asevelvollisuus on käytännössä valikoivaa, mutta meillä se koskisi aidosti koko ikäluokkaa, hän sanoo.
Ammattisotilaista muodostettuja Latvian asevoimia täydentää hänen mukaansa merkittävästi kansalliskaarti, jonka vahvuutta ollaan parhaillaan nostamassa nykyisestä 8 500:sta 12 000:een sotilaaseen.
– Siinä hypoteettisessa tilanteessa, jossa Itämeren alueella syntyisi sotilaallinen selkkaus, pidän mahdottomana ajatella, että Suomi ja Ruotsi kykenisivät pysyttäytymään sen ulkopuolella, Pabriks huomauttaa.
Suomi ja Ruotsi tiiviimmin Nato-pöytiin
Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) johtaja Sven Sakkov yhtyy Pabriksin käsitykseen Venäjän toiminnan ennustettavuudesta.
– Venäjähän on itse asiassa käyttäytynyt ennustettavasti viimeiset 500 vuotta, Sakkov sanoo.
Nykytilanteessa erityistä huolta aiheuttaa hänen mukaansa Venäjän nopea päätöksentekokyky. Kun läntisissä demokratioissa tehdään ratkaisuja määrämuotoisella menettelyllä, Venäjällä päätökset sodasta ja rauhasta tapahtuvat kärjistäen presidentti Vladimir Putinin pään sisällä.
Sakkov pitää epätodennäköisenä, että Venäjä hyökkäisi Baltiaan miehitystarkoituksessa.
– Miehittämänsä alueen mukana se tietäisi saavansa kuusi miljoonaa vastarintaa tekevää sissiä, hän toteaa.
Hyökkäys Baltiaan voisi kuitenkin tapahtua osana suurempaa kokonaisuutta, johon sisältyisi iskuja myös strategisiin kohteisiin Länsi-Euroopassa. Silloin olisi kyse sodasta, johon myös hänen mielestään Suomi ja Ruotsi tulisivat vääjäämättä vedetyiksi mukaan.
Sakkovin mielestä olisi ihanteellista, jos hänen ensiluokkaisiksi kumppaneiksi luonnehtimansa Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon. Koska sellaista ei askelta hänen mukaansa ole tällä hetkellä näköpiirissä, toiseksi paras vaihtoehto on maiden integroituminen mahdollisimman tiiviisti Naton yhteistyörakenteisiin.
– Suomen ja Ruotsin tulisi istua myös kaikkein suljetuimmissa pöydissä, jotta ne voivat sopeuttaa oman puolustussuunnittelunsa siihen, kuinka Nato varautuu eri tilanteissa toimimaan, hän painottaa.
