Verkkouutiset

Minäkin luotan markkinatalouteen

BLOGI

Kirjoittaja on huolissaan turkiselinkeinosta.
Susanna Koski
Susanna Koski
Susanna Koski on kokoomuksen entinen kansanedustaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen uusi puoluevaltuusto käsittelee tulevana viikonloppuna puoluekokouksessa käsittelemättä jääneet aloitteet. Niiden joukossa on myös kiistelty ja tunteita herättävä Kokoomusopiskelijoiden aloite koskien turkistarhauksen kieltämistä. Huolestuttava oli myös puoluehallituksen vastaus, jossa aloitteen tavoin puhutaan tarhauksen kannattavuuden heikentymisestä ja tilojen lukumäärän vähentymisen välisestä yhteydestä.  On korkea aika herätellä myös järkeä.

Turkistarhaus siinä, missä muutkin maaseudun elinkeinot, etunenässä maatalous, yhtä aikaa kärsivät ja hyötyvät rakennemuutoksesta. Se on nimenomaan tarkoittanut tilojen lukumäärän vähenemistä, mutta tilakokojen kasvamista. Samalla se on tarkoittanut kokonaistuotannon kasvua. Vuonna 1990 Suomessa oli 3[nbsp]086 tilaa, joiden pentutuotanto oli 2,5 miljoonaa kappaletta (ketut 1,7M ja minkit  0,8M).  Viisitoista vuotta  myöhemmin 2015 tarhatiloja oli enää 913, mutta pentutuotanto 4,3 miljoonaa (ketut 2,4M, minkit 1,9M).

Rakennekehityksen myötä suuremmat tilakoot ovat mahdollistaneet suurtuotannon edut ja parantaneet tuotannon kilpailukykyä. Turkiselinkeino Suomessa perustuu vientiin, joten suhdannemuutokset sekä muutokset tuotantopanosten kustannuksissa tuntuvat siinä missä muillakin vientialoilla.

Talouden suhdanteista johtuvia notkahduksia on todistettu teollisuudenaloilla laajasti , mutta ainakaan vielä ei kokoomus ole kunnostautunut vaatimaan muiden vientivetoisten elinkeinojen lakkauttamista. Kun paperikone sammuu Suomessa, uusi avataan jossain muualla päin maailmaa, turkiselinkeinossa vastaavasti uusi tarha avataan todennäköisesti Kiinassa.  Kun näin tapahtuu eläintuotannossa, niin eläinten hyvinvointi ottaa varmuudella takapakkia.

Aloitteessa ja vastauksessa viitataan myös Ruokaviraston raporttiin ja Elintarviketurvallisuusviraston tietoihin koskien turkistarhatiloilta raportoituja rikkeitä. Eläimen kaltoin kohtelu on aina tuomittavaa, mutta sen enempää kokoomusopiskelijat kuin puoluehallitus eivät avaa millaisiin rikkeisiin viittaavat. Tilastoissa rike on rike. Koska kyse on elävistä eläimistä, on hyvä muistaa, että laajassa joukossa ilmenee sairauksia ja häiriökäyttäytymistä –aivan kuten ihmisilläkin.

Koko suomalainen eläintuotanto on jo vuosia kamppaillut elinkeinon harjoittajien jaksamisen kustannuksella turhan byrokratian purkamisen puolesta. Onko aina kyse eläimestä huolehtimisen laiminlyönnistä vai kuinka useissa tapauksissa rike onkin puutteellisissa paperitöissä? Suosittelen kaikille ymmärryksen laajentamista avoimin mielin, jotta panostukset ja ponnistelut jatkossa kohdentuisivat eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Erottamaton osa toimenpiteitä on yrittäjän jaksamisesta huolehtiminen. Sellaisen mielikuvan luominen, jossa tarkoituksellisesti annetaan ymmärtää, että kasvattajat, tarhaajat, jotka omilla kasvoillaan tekevät työtään olisivat piittaamattomia eläinten hyvinvoinnista on väärin ja kohtuutonta.

Suomi on globaalisti edelläkävijä turkistarhauksessa ja menestys perustuu vuosien määrätietoiseen työhön, josta konkreettinen esimerkki on ainutlaatuinen alan oma sertifikaattijärjestelmä, johon kuuluu myös sanktiot, esimerkiksi myyntikiellot huutokaupassa. Mielestäni turkisalan oma eläinterveydenhoidon järjestelmä kannattaisi monistaa muillekin kotieläintuotantosuunnille. Se takaisi eläinlääkäreille erikoistuneemman lajituntemuksen ja ammattitaidon.

Puoluehallitus vastauksessaan pitää perusteltuna, että maan hallituksella olisi suunnitelma turvaamaan tarhaajien oikeudenmukaista siirtymää muihin työtehtäviin. Lisäksi turkisasetus halutaan ”päivittää vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä”. Rehellisesti on todettava, että molempia ei voi saada. Niin kauan kuin elinkeinolla on tulevaisuutta, tarhaajat ovat valmiita investoimaan ja kehittämään alaa sekä eläinten hyvinvointia.  Myös me, jotka tunnemme alan ja arjen tarhoilla, olemme valmiita hyväksymään elinkeinon hiipumisen, mikäli se tapahtuu markkinaehtoisesti.

Toivon, että kokoomuksesta löytyisi lujempaa luottamusta markkinatalouteen kieltojen sijaan.  Muutokset kysyntään ovat kieltoja tehokkaampia keinoja vaikuttaa tarjontaan. Moni kieltoa kannattava silti ostaa ja käyttää nahkakenkiä, nahkalaukkuja tai seuraa vaikkapa jalkapalloa ja tuskin koskaan ajattelee millainen karva siinäkin nahassa on joskus ollut. Vielä vähemmän sitä, millaisin menetelmin ja työoloin karva on saatu nahasta pois.

Kielto siirtymäajalla olisi radikaali päätös ja ristiriitainen myös perustuslain 18§ kanssa, jonka mukaan Suomessa jokaisella on vapaus valita elinkeinonsa. Tokkopa kokoomus on edelläkävijä sen vapauden rajoittamisessa?  Ja mitä taivaan tähden puoluehallitus  tarkoittaa  ”…turvaamaan tarhaajien oikeudenmukaista siirtymää muihin työtehtäviin”? Kuka kuittaisi jo tehdyistä investoinneista aiheutuneet kulut ja kustannukset?

Kyse on erityisesti pohjalaisille, mutta myös kaikille suomalaisille tärkeästä elinkeinosta, joihin meiltä löytyy osaamista ja riskinottajia, jopa teknologiaa.

Linja on luottamuksen pohja. Siksi toivon, että kokoomuksen puoluevaltuustolla on viisautta tässäkin asiassa luottaa markkinatalouden voimaan.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)