Kirjoittaja arvelee, ettei kukaan enää ajattele kunnan pärjäävän ilman elinvoimaisia yrityksiä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Anssi Kujala: Miltä kuntasi näyttäisi ilman yhtään yritystä?

Aivan niin huonosti ei mene missään kuin taannoisessa Punikkilassa.

Joskus 2000-luvun alkupuolella Kokoomusnuorilla oli reipas kuntavaalikampanja, jossa nettisivuilla esiteltiin kahta kuntaa. Toisen kunnan nimi oli Porvarila, toisen Punikkila. Silloiset Kokoomusnuoret olivat tehneet rajuhkon vastakkainasettelun kahden kuvitteellisen kunnan avulla. Toisessa kunnassa oli kaikki hyvin, toisessa taas oli lähes maailmanlopun tunnelma. Aivan niin huonosti ei mene missään kunnassa kuin silloisessa Punikkilassa.

Suomen Yrittäjät julkisti hiljan Ei kuntaa ilman yritystä -kuntavaaliohjelman. Ohjelmamme otsikon toivomme herättävän jokaisen äänestäjän pohtimaan miltä kotikunta näyttäisi, jos siellä ei olisi yhtään yritystä. Hoituisiko palvelut – ja ennen kaikkea niiden rahoitus ilman yrityksiä. Ei hoituisi.

Itsen uskon, että vaaleissa menestyvät ne, jotka puhuvat peruspalvelujen turvaamisen ja niiden tuotantotapojen lisäksi yritysten menestymisestä. Tuskin kukaan enää ajattelee, että kunta pärjäisi ilman elinvoimaisia yrityksiä. Tosimaailmassa ei ole äärilaitoja, Porvarilaa eikä Punikkilaa.

Yrittäjien ja kuntien kohtalonyhteys ja yhteinen tekeminen on koronakriisissäkin osoittanut vahvuudeksi, minkä avulla on konkreettisesti autettu tuhansia yrittäjiä Suomessa. Esimerkiksi yrittäjien ja kuntien rahoittamien neuvontaorganisaatioiden toimesta on yhdessä annettu neuvoja jo 40 000 yritykselle.

Hyvä esimerkki on myös yksinyrittäjätuen jakaminen kuntien toimesta, jonka jatkoa valmistellaan nyt työ- ja elinkeinoministeriössä. Se yhdessä yrittäjän työttömyysturvan kanssa oli monelle yrittäjälle keino jatkaa yrittäjätoimintaa tilanteessa, jossa oma liiketoiminta romahti itsestä riippumattomista syistä. Myös kuntien omat paikalliset toimenpiteet ovat olleet mittavia.

Tämä oli tärkeää, sillä työelämän suurimpia trendejä onkin yksinyrittäjien määrän lisääntyminen. Jatkossakin kuntien on tärkeää tunnistaa tämä ilmiö ja panostaa siihen, että työnantajayritysten lisäksi yksinyrittäjät huomioidaan kunnan elinkeinopolitiikassa. Sellainen kunta, jossa panostetaan vain suurimpien ja ”kauneimpien” yritysten menestymiseen, ei näe riittävästi tulevaisuuteen.

Koronakriisin myötä tulleet ongelmat eivät ole kuitenkaan ohi. Kaikki ei ole mennyt myöskään aiotun mukaan. Esimerkiksi moni kunta on raportoinut, että nyt tehtyjen valtionosuuksien lisäyksien johdosta ennustettu alijäämä muuttuu ylijäämäksi.

Kuulostaa hienolta, mutta tähän on syytä kiinnittää huomiota. Valtio on luvannut korvata täysimääräisesti kunnille koronapandemiasta aiheutuneet lisäkustannukset. Kunnat eivät kuitenkaan ole maksaneet alihankkijoilleen niille kuuluvaa osuutta.

Tällä tarkoitan sote-alan yrityksille kohdennettavia korvauksia suojamateriaaleista. Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronapandemian aikana.  Nyt olisi oikein, että jokainen kunta korvaa nämä lisäkustannukset kaikille palveluntuottajille samalla tavalla kuin omalle organisaatiolleen. Näin on myös sosiaali- ja terveysministeriö pyrkinyt ohjeistamaan, mutta odottavan yrittäjän aika on pitkä. Ratkaisuja ei kuntatasolla ole syntynyt.

Koronakriisistä riippumatta yrittäjyyden muutostekijöitä riittää, ja ne ovat valtaosin samoja kuin kunnissa. Pelkästään ilmastonmuutoksesta johtuvat linjaukset luovat tarvetta uudistaa energiatuotannon tapoja uusin teknologioin ja julkisten hankintojen keinoin.

Yrittäjien kuntavaaliohjelma konkreettisine listoineen toimii koko alkavan valtuustokauden hyvänä työkirjana. Emme tehneet vain vaaliohjelmaa vaan myös käytännöllisen apuvälineen. Ohjelma perustuu yrittäjien tarpeisiin. Keväällä julkistettu yli 10 000 yrittäjän näkemys, Yrittäjien kuntabarometri, on ollut ohjelmalle suuntaviivoja ja painotuksia antava

Eräänä teemana nostamme esiin yrittäjille suunnatut palvelut, joihin liittyy myös haasteita. Suorastaan varoitamme kuntia siitä, että tulevassa talousahdingossa ei säästetä tulevaisuudesta eli yrityksien kehittymiseltä. Suosimme yhtiömuotoisia toimintamalleja elinkeino- ja kehitysyhtiöissä, jotta palvelut voidaan tarjota joustavasti. Usein eri muutostekijöiden varjoon jää yritystoiminnan perusedellytykset. Se, että on vettä, sähköä, tiet ja kunnossa ja löytyy tontteja. Ilman toimivaa kaavoitusta investointeja olisi jäänyt moneen kuntaan toteutumatta.

Anssi Kujala

Anssi Kujala

Anssi Kujala on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt