Presidenttiehdokkaat Tuula Haatainen (vas.), Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen Tampereella. Yle Areena

Milloin presidentin pitää pitää kansakunnalle puhe?

Presidenttiehdokkaat pohtivat Tampereella, millaisissa tilanteissa suomalaisten eteen pitää tulla puhumaan.

Aamulehden ja Ylen presidenttitentti pidettiin Tampereen yliopistolla.

Presidenttiehdokkailta kysyttiin yhtenä kysymyksenä, mikä olisi sellainen tilanne, jossa heidän mielestään tasavallan presidentin tulee pitää kansakunnalle puhe. Näin ehdokkaat vastasivat:

Tuula Haatainen (Sdp): Varmasti sellainen tilanne jossa kansakuntaa kohtaa joku merkittävä asia. Niissä tilanteissa kun juhlitaan, esimerkiksi satavuotiasta Suomea, olisin käynyt Euroopan parlamentissa pitämässä puheenvuoron ja korostanut siellä, miten suomalainen yhteiskunta satavuotisen historiansa aikana on ikään kuin käynyt Tuhkimo-tarinan läpi. Noussut kehitysmaatasolta menestyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tuonut esille sen, miten demokratialla ja tasa-arvolla, naisten ja miesten yhtäläisellä kohtelulla on (vaikutusta) sille, että voimme kehittää vakaata turvallista Eurooppaa ja maailmaa kehittää.

Pekka Haavisto (vihreät): Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen jokin tragedia, joka on maata kohdannut. Vertaisin Oslon terrori-iskuihin, jossa kuningas hyvin vaikuttavalla tavalla kokosi kansan yhteen, ja ihmiset tulivat kaduille ja sylelivät toisiaan, saivat sen tunteen purettua ja ilmaisivat solidaarisuuden uhreille. Tällainen on tilanne, jossa presidentti kansakuntaa kokoavana voimana voisi vaikuttaa. Toinen jota pitäisin hyvin tärkeänä ovat globaalit ympäristömuutokset, joissa Suomi voi aidosti vaikuttaa. Jonkun poikkeuksellisen yhteiskunnallisen haasteen edessä pitäisin kaikkiin vetoavan puheen, että kaikki tekisivät enemmän asian korjaamiseksi.

Sauli Niinistö (valitsijayhdistys): Jos kansakuntaa kohtaa jokin traaginen kokemus, jonka kaikki jakavat, on presidentin syytä tulla omine myötätuntoineen ja tuntemuksineen mukaan. Toinen tilanne saattaa liittyä sisäiseen ristiriitaan, kuten Svinhufvud Lapuan liikkeen aikana sai miehet kääntymään takaisin. Minulla on jotenkin kauhea vastenmielisyys esittää minkäänlaisia surunvalitteluja tai myötätuntoja twiitteinä. Minusta se on aivan liian kevyt tapa. Turun tapauksen aikaan taidettiin laittaa tiedote ja tuli hoitaa itsensä saman tien Turkuun, jotta on suorassa lähetyksessä, mutta ei sinänsä kansakunnalle puhetta. Siinä täytyy olla myös vähän tarkkana, ettei nosteta ikään kuin liian pelottavaksi tunnelmaa, että nyt sitten ihan pitää presidentin tulla puhumaan.

Matti Vanhanen (keskusta). Kansakuntaa syvästi järkyttävissä tilanteissa harkinnan kautta, tulee tarve siihen. Pääministerikaudellani tuli aika monta traagista tapahtumaa, muun muassa koulusurmat. Pääministeri aika usein joutui pitämään kansakunnalle puheenvuoron, se oli surun jakamista ja samalla sen tuomista että tästä mennään eteenpäin ja asiaa hoidetaan, yhteiskunta toimii. Silloin suoraan sanoen välillä kaipasin sitä, että tasavallan presidentti olisi myös löytänyt tapansa näissä kysymyksissä esiintyä. Näiden rinnalla todennäköisempänä ja luontevampana vielä pitäisin tilanteita, kun maailmassa tapahtuu joku aidosti merkittävä käänne.

Merja Kyllönen (vasemmistoliitto): Kylläpä joskus presidentti voisi puhua rauhasta ja rakkaudesta kansalaisilleen. Sen voisi pitää vaikka eduskunnassa, kun välillä se rauha ja rakkaus on siitäkin talosta hukassa.

Nils Torvalds (Rkp): Jokaisen kansakunnan eteen tulee joskus tilanteita, että pitää pystyä ja uskaltaa tehdä aika ratkaisevia päätöksiä. Saattaa olla että seuraavan presidentin eteen tulee tilanne, jolloin Suomi liittyy Natoon. Me tiedämme, että se jakaa kansaa ja vastakkainasettelu siinä syntyy. Silloin saattaa olla, että istuvan presidentin tehtävä – kuka hän sitten onkaan – on joutua selittämään, mistä syystä tällainen päätös juuri tällä hetkellä on välttämätön.

Laura Huhtasaari (PS): Puhe on aina sellainen, että siinä valetaan uskoa ja rohkeutta kansaan. Ehkä myös vedotaan. Kansalle tulee käsitys, että presidentti tietää mitä tekee, haluaa johtaa tätä kansaa, haluaa tälle kansalle parasta, ja jokaisen suomalaisen hyvinvointi ja turvallisuus on hänen prioriteetti numero yksi. Englannin kuningatar kolme päivää ennen Brexit-äänestystä sanoi, että antakaa minulle kolme hyvää syytä jäädä EU:hun. He ovat nyt saaneet itsenäisyytensä takaisin.

Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys): On tärkeää että mietitään valtiollisen johdon työnjakoa, silloin kun tapahtuu jotain joka edellyttää kannanottoa, tulkintaa tai muuta. Sisäpolitiikasta kun on kysymys niin se on enemmän puhemiehen, pääministerin, ehkä valtioneuvoston jäsenten asia esiintyä. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja ennen muuta Suomen kansan asemaa ja tulevaisuutta koskettavat kansainväliset tapahtumat ovat niitä, joiden yhteydessä mielestäni tällaisten uheiden pitäminen olisi tärkeää. Mutta presidentin pitää usein esintyä, eikä vain silloin tällöin.

Kommentit