Professori Martti Häikiö kertoo uudessa 14 askelta Suomen itsenäisyyteen –kirjassaan itsenäistymisen satavuotisjuhlien valmisteluista. Häikiö teki asiasta muistion jo 2011 ja tuli jäseneksi valmisteluryhmään Erkki Tuomiojan, Laura Kolben ja Auni-Marja Vilavaaran kanssa.
Esityksiä sivuutettiin, kun satavuotismuistelut rajattiin vuosien 1917-1919 sijasta vuoteen 1917. Siksi juhlien nimeksikin tuli Suomi100.
– Tätä päivää ja tulevaisuutta haluttiin painottaa historiaa enemmän. Valtiovalta ei halunnut järjestää näyttäviä päätapahtumia historiallisten käänteiden tiimoilta. Teemaksi valittiin kaikille sopiva, mutta vailla valtiollista arvosisältöä oleva ”yhdessä”, Martti Häikiö kirjoittaa kirjassaan.
– Pääministeri vaihtui. Alexander Stubb tulkitsi Suomi100-juhlavuoden valtuuskunnan puheenjohtajana ajan henkeä kehotuksella: ”Ei sitten mitään pönötystä ja jääkärimarsseja.” Ehdotin puolileikilläni Suomi100-hallituksessa, että olisin valmis perustamaan erityisen ”pönötysjaoston”. Mielestäni valtiollinen itsenäisyys ansaitsee myös arvokkaita valtiollisia tilaisuuksia eikä vain kansalaisten yhteistä hauskanpitoa, hän jatkaa.
Kirjan tiedotustilaisuudessa Martti Häikiö mainitsi Alexander Stubbin pienen puheenvuoron järkyttäneen itseään ”aika syvästi”.
Häikiön mukaan vuoden 2017 juhlinta kuitenkin onnistui yli kaikkien odotusten ja kansalaisyhteiskunta näkyi hienoilla tapahtumilla.
Vuoden 1918 muistaminen meni hänen mukaansa toisin. Se alkoi hienosti puolueiden irtisanouduttua pienessä tilaisuudessa vallankumouksen, väkivallan ja terrorin perinteestä.
– Mutta sen jälkeen (muistovuoden) sävy oli enemmän kapinan hävinneen osapuolen surutyötä, Martti Häikiö luonnehtii.
– Muisteltiin traagisia ihmiskohtaloita. Edelleenkin tulee kirjoja asioista, jotka ansaitsevat tulla muistetuksi, ja jokaisessa perheessä historia on ainutkertainen ja tärkeä. Mutta valtiollisen itsenäisyyden kannalta 1918 oli suuri menestys!
– Silloin vakiintui meidän valtiojärjestykseme, kansanvalta pelastui, oikeusvaltio pelastui, parlamentarismi jatkui 1906 pohjalta. Vieraat joukot saatiin poistumaan maasta. Vuoden 1918 aikana tapahtunut Suomen menestys oli huikea, ja tämä jäi nyt kyllä ihan sivuun. Minusta sen muistaminen jäi valitettavan yksipuoliseksi, professori pahoittelee.
Vankien muistelua
Tohtori Risto Volanen oli mukana kirjoittamassa viime vuonna ilmestynyttä Otavan teosta 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen. Volanen kommentoi Martti Häikiön kirjan tiedotustilaisuudessa, että ennen Suomessa puhuttiin paljon ”valkoisesta totuudesta”, jolla tarkoitettiin voittajien kirjoittamaa historiaa.
Nyt Volasen mukaan kuitenkin muistovuosia vietettiin ”aika paljon vallankumouksen surujuhlina”.
– Julkisuus oli lähinnä vankien muistelua. Ei millään tullut esille se, että kyse oli bolsevistisesta vallankumouksesta, joka olisi yhdistänyt meidät Venäjään, Risto Volanen ihmetteli.
Julkisuudessa olleissa luonnehdinnoissa valkoisia sanottiin Volasen mukaan ties miksi, mutta todellisuudessa valkoiset hänen mukaansa olivat ”demokraattisen hallituksen joukkoja, jotka torjuivat vallankumouksen”.
– Tältä kannalta olisi ollut tavattoman hieno mahdollisuus avata historiantutkijoille foorumeita ja käsitellä julkisesti mitä on tapahtunut. Meillä on aika hyvää temaattista tutkimusta.
Volasen mukaan tilanne ei tosin ole ainutlaatuinen, koska Euroopassa ei muistettu Versaillesin rauhaa lainkaan. Siitä kuitenkin rakentui sotien välisen ajan Euroopan kriisi.
– Ja 200-vuotisjuhlatkin olivat aika herkkää puuhaa. Oli yllätys että meillä oli monia ruotsinkielisiä sukuja, joille oli tavattoman vaikea myöntää että siinä oli jotain myönteistä, että Suomi sai autonomian, Merkkivuosi 2009 -muisteluita 10 vuotta sitten vetänyt Risto Volanen kuvaili.
– Meille on syntynyt sukupolvi, joka olettaa, että EU:iin kuuluminen merkitsee että kansallisuus on hyvä unohtaa. Näin tämä hyvä tilaisuus (satavuotismuistot) jäi käyttämättä, hän syytti.
Eduskunnassa pidetään tiistaina Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuus kutsuvieraille.
LUE MYÖS:
”Suomi ei itsenäistynyt ainakaan 6. joulukuuta 1917” (VU 5.9.2019)
Miksi ylivoimaiset punaiset eivät voittaneet 1918? (VU 5.9.2019)
