Verkkouutiset

Miksi Suomi irtautui tiukan talouden Hansa-ryhmästä?

Valtiovarainministerin mukaan Suomi tekee yhteistyötä eri maiden kanssa 'asia kerrallaan'.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen Petteri Orpo sanoi koronakriisin tukitoimia tarvittavan uuden, kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi. Kokoomus haluaa hänen mukaansa EU:n elpymisrahastolle neuvoteltavan tiukat ja selkeät ehdot.

– Jokainen maa vastaa omista veloistaan. Raha pitää sitoa tiukasti jäsenmaiden talouksien uudistamiseen, jotta tällaisia tukipaketteja tulevaisuudessa ei tarvittaisi. Lisäksi pitää tietää kuka maksaa ja milloin maksaa, Petteri Orpo linjasi.

Petteri Orpo. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Orpon mukaan ”siinä mielessä tämä muistuttaa Rinteen-Marinin hallitusohjelmaa. Ensin käytetään menot, mutta ei tiedetä mistä tulot tulevat”.

– Hallituksen tehtävä on neuvotella Suomen kannalta järkevät ehdot. Suomi tarvitsee vahvan ja uudistuvan Euroopan unionin. Olen huolissani siitä, että hallitus on irtautunut tiukan talouden (EU-maiden) Hansa-ryhmästä. Miksi siitä on lähdetty ja kenen kanssa Suomi tekee yhteistyötä?, Orpo ihmetteli.

Ryhmässä ovat olleet Suomen lisäksi esimerkiksi Hollanti, Baltian maat, Ruotsi, Tanska ja Irlanti.

Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vastasi Suomen tekevän jokaisen EU-jäsenvaltion kanssa yhteistyötä eri asioissa, jotka liittyvät jäsenmaiden erilaisiin kantoihin.

– Kyllä monilla pohjois-Euroopan mailla on monia samankaltaisia kantoja. Suomi on tehnyt yhteistyötä ja tekee edelleenkin Hansa-ryhmän jäsenten kanssa, lähinaapureidensa kanssa, monissa muissa asioissa toisten maiden kanssa. Se on aina asia kerrallaan, minkä puolesta toimimme ja missä yhteistyölinjassa, Katri Kulmuni sanoi.

– Suomi on kuitenkin ratkaisukeskeinen maa. Siksi meille on tärkeää se, että löydämme sieltä kumppaneita. Ei ole hyvä tietenkään olla yksin ja jäädä kaikesta erimieliseksi, vaan hakea ratkaisuja ja vaikuttaa siihen, koska Suomella on aivan samanlainen ääni kuin kaikilla muillakin jäsenmailla EU-pöydissä.

– Me teemme laajaa ja hyvää yhteistyötä talouspolitiikassa kuin muissakin kysymyksissä aina niiden maiden kanssa, joilla on samankaltaisia linjauksia kuin meillä, Kulmuni jatkoi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi hallituksen linjan olevan ”tukea vahvaa ja yhtenäistä Euroopan unionia”.

– Siihen ei kuulu toimintatapa, jossa ajaudutaan pysyviin blokkeihin, jotka asettuvat toinen toistaan vastaan asiassa toisensa perään. Sen takia Suomi tekee yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa niissä asioissa, jotka ovat tapauskohtaisesti meille kannattavia ja järkeviä. Mutta toimimme aina EU:n yhtenäisyyttä tavoitellen ja vaalien, Tuppurainen sanoi.

– Me emme kannata itä-länsi -jakoa tai etelä-pohjoinen -jakoa. Sen kaltainen olisi vaarallista meidän tavoitteillemme.

Pitkät periaatteet

Petteri Orpo sanoi toisessa puheenvuorossaan, että vuonna 2012 Euroopan yhteisvastuuta syvennettiin paljon. Tämä on hänen mukaansa hyvä ymmärtää pohjalle. Uudesta rahoitusvälineestä tulee EU:n budjetin osana hänen mukaansa demokraattinen ja läpinäkyvä.

– Silloin tullaan ehtoihin ja neuvotteluun. On Suomen hallituksen tehtävä neuvotella Suomen kannalta parhaat mahdolliset ehdot pitäen kiinni meidän pitkistä periaatteistamme, Petteri Orpo totesi.

– Kyllä pohjoisten pienten maiden talouslinja on juuri nyt se paikka, missä sitä yhteistyötä sen niin sanotun Hansa-ryhmän kanssa pitää tehdä, jotta meillä on liittolaisia.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen vastauksen mukaan ”yksi tapa tarkastella tätä on, että Suomi on euromaa, toisin kuin naapurimaamme Ruotsi tai Tanska”.

– Me olemme valinneet sen, että me olemme yhteisvaluutassa. Se on jo yksi luonteva tapa ikään kuin arvioida sitä, miten Suomi suhtautuu tähän eurooppapolitiikkaan, Tytti Tuppurainen sanoi.

– Toki me olemme valmiita tekemään yhteistyötä esimerkiksi sisämarkkinoiden syventämiseen liittyvissä kysymyksissä, tai valtion tukisääntöihin liittyvissä kysymyksissä, kauppapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä – silloin kun se on meidän kaikkien kannalta järkevää. Mutta sen kaltainen pysyvien blokkien luominen olisi tässä tilanteessa onnetonta, koska Euroopan unioni on vahva silloin, kun se on yhtenäinen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)