Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskarin mukaan suomalaisen koulutuksen hyvää mainetta voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin kansainvälisillä markkinoilla.
Hän huomauttaa, että Australiassa koulutusviennin arvo on 2,4 miljardia euroa ja Uudessa-Seelannissa 1,5 miljardia euroa vuodessa. Silti Suomen arvioitu koulutusvienti on tällä hetkellä vain noin 300 miljoonaa euroa.
– Miksi kaiken tämän maineen jälkeen Suomi ei ole vähintään samalla tasolla kuin Uusi-Seelanti? Merkittävin ero näiden maiden välillä on karkeasti ottaen se, että Uuden-Seelannin viennistä suurin osa tulee korkeakoulututkintojen myynnistä kansainvälisille opiskelijoille, kun taas Suomi myy elinikäistä oppimista ja oppimiskokonaisuuksia. Pitäisikö Suomen ottaa mallia Uudesta Seelannista, Jaskari kysyy Uuden Suomen blogitekstissään.
Hän kertoo valmistelleensa asiaan muutosta liikemies Peter Vesterbackan sekä muutamien yritysten ja oppilaitosten kanssa.
– Päätettiin porukalla, että muutamassa vuodessa Suomessa on 150 000 ulkomaista opiskelijaa — maksavaa opiskelijaa. Tampereen ja Pirkanmaan osuus on 15 000, Jaskari toteaa.
Idea on herättänyt vastustusta muun muassa sillä perusteella, että tutkintojen myynti voisi arvostelijoiden mukaan uhata kotimaisten opiskelijoiden maksuttomuutta. Myös englanninkielisen opetuksen on väitetty vaativan pitkän valmistelun, sillä tutkinto-opetuksen kieleen kohdistuu edelleen hyvin tiukkaa säätelyä.
Jaskarin mukaan esteet tulevat vastaan muun muassa englanninkielisissä ylioppilastutkinnoissa ja yrittäjän ammattitutkinnoissa.
– Puhumme näistä haasteista samanaikaisesti, kun olemme huolissamme pienemmistä ikäluokista myös kouluissa. Kohta koko ikäluokalle on Suomessa korkeakoulupaikka. Juuri nyt avautuminen ja ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottaminen kaikille koulutustasoille turvaa jatkossakin opettajien työpaikat. Koulutusvienti ei ole pois suomalaisilta, Harri Jaskari toteaa.
