Liikennettä kehä III:llä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Outi Mäkelä: Miksi nyt tarvitaan Kehä V?

Kirjoittaja huomauttaa, että kehä viitosen varrella asukkaita on 271 000 ja vuosikasvu 12 prosenttia.

No vaikkapa siksi, että Kehä V on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie vuonna 2030 ilman perusparannusta ja toiseksi huonoin koko maassa. Tai vaikka siksi, että Kehä V olisi pienellä panostuksella pelastus Kehä III:n ruuhkiin.

Lähdetään liikkeelle siitä, mikä on Kehä V. Se ei ole mikään uusi hanke, vaan se on jo olemassa oleva tie, joka tunnetaan myös nimillä Hanko-Porvoo -tie tai VT 25. Tien varrella asuu väestöä 271 000 ja väestön kasvu on ollut viimeisen 20 vuoden aikana noin 12 prosenttia. Työssäkäyviä väestöstä on 129 000, joista yli 8500 pendelöi päivittäin Kehä V:llä. Tien varrella on useita teollisuuden työpaikkakeskittymiä ja yhteensä yli 11 000 työpaikkaa. Lisäksi tien varrelle on kaavoitettu yhteensä noin 8 000 työpaikkaa.

Mikä tien osalta siis nyt on ongelma? Kehä V tarvitsisi pikaisesti 84 miljoonan euron parannustyöt. Kehä V:llä tapahtuu runsaasti onnettomuuksia ja suurimpien riskipaikkojen vuoksi tiellä on paljon vaihtuvia nopeusrajoituksia ja toistakymmentä kilometriä alle 80km nopeusrajoituksia.

Jos tie saataisiin kuntoon, se olisi huomattava helpotus Kehä III:lle, joka tukkiutuu ruuhkista ja vaikuttaa koko pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuuteen. Tällä hetkellä Mäntsälän ja Hangon välillä matka-ajassa eroa on 10 minuuttia Kehä III:n eduksi. Jos tie kunnostettaisiin siten, että vaihtuvista nopeusrajoituksista voitaisiin edes osittain luopua, matka-ajat kääntyisivät Kehä V:n eduksi ja erityisesti raskas liikenne siirtyisi enenevässä määrin Kehä V:lle.

Kuokka on valmiina ja suunnitelmat Kehä V:n kehittämiseksi ovat jo olemassa ja esimerkiksi Hanko-Mäntsälä kehittämisselvitys on päivitetty vuonna 2019. Vain rahoitus puuttuu. Väylähankkeiden arviointiin käytetään hyöty-kustannusanalyysia. Kehä V:n HK-suhde on 1,8, kun vaikkapa toteutuneilla VT6:lla (Lohja-Muurla) se on 1,2 tai VT1:llä (Lappeenranta-Imatra) 1,7.

Kehä V:n liikennemäärät ovat kasvussa kaikilla tieosuuksilla. Hangon satama on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hangon satamasta kulkee noin 240000 rekkaa vuodessa pääasiassa Helsingin ja Kehä V:n suuntaisesti. Erityisesti Venäjän liikenne on kasvussa Hangon satamasta. Suurinta liikenteen kasvu on Tammisaaressa, Lohjalla, Karjaalla ja Vihdissä. Raskaan liikenteen ennustettu kasvu on Kehä V:llä yhtä suurta kuin VT 1:llä välillä Lohja -Turku.

Eipä liene siis syytä, miksi Kehä V ei olisi nyt se väylä, johon kannattaa kohdentaa huomio – ja ne tarvittavat resurssit.

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä on Nurmijärven kunnanjohtaja ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt