Kansalinvälinen sotilasyhteistyö ei poista kansallisen puolustuskyvyn tärkeyttä, kirjoittaa sotilasprofessori Jyri Raitasalo. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Miksi nuorten maanpuolustustahto romahti? Näin nuori itse analysoi

22-vuotiaan Joona Saarisen mielestä puolustusvoimien kannattaisi lähestyä nuoria toisin.

”Suomalaisten maanpuolustustahto romahti – nuorten ryhmässä rajuin lasku”. ”Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen”. Medialla riitti marraskuun viimeisenä päivänä otsikoita, sillä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tämänvuotinen kysely sisälsi uutisen, joka yllätti monet.

Suomalaisista 66 prosenttia katsoo nyt, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, jos tänne hyökätään. Viime vuonna näin ajatteli vielä 72 prosenttia suomalaisista. Rajuinta lasku on ollut alle 25-vuotiaiden kohdalla. Heidän osaltaan prosenttiluku on nyt 49 kun se vielä viime vuonna oli 66.

Myöhemmin samana iltana 22-vuotias Joona Saarinen avasi tietokoneen kotonaan Forssassa ja päätti naputella päivityksen turvallisuuspoliittiseen keskusteluryhmään Facebookissa. ”Itse kuulun tuohon ryhmään, jonka maanpuolustustahto on ilmeisen romahtanutta (alle 25-vuotiaisiin miehiin). Niin muutama ajatus aiheesta…”, aloitti Saarinen kirjoituksensa.

Puolustusvoimat pyrkii Saarisen mukaan kyllä houkuttelemaan nuoria kiinnostumaan asevelvollisuudesta, mutta ”ei enemmistöön nuorista vetoa se, että esitellään isoja tykkejä, pyssyjä ja räjähtävää toimintaa”, hän kirjoitti viitaten puolustusvoimien Youtube-videoihin, joita osa Saarisenkin inttiporukasta kutsui humoristisesti ”PV:n propagandavideoiksi”.

Peruskysymyksiin vastattava

Saarisen mielestä videoilla tai varusmiespalveluksen aikana ei vastata moniin peruskysymyksiin. Kuten vaikkapa siihen, ”miksi minun on pakko valita tämän ja siviilipalveluksen välillä, mutta naisille se on vapaaehtoista”. Hän näkee tässä ristiriidan, kun nykyinen – ”maailman parhaimpiin lukeutuva koulujärjestelmä” – nimenomaan opettaa nuoria kyseenalaistamaan asioita.

Saarisen mukaan ”nykynuori ei tartu aseeseen siksi, koska isänmaa on uhattuna, vaan siksi, koska hän haluaa suojella läheisiään”. Saarinen kaipaa vanhemmalta polvelta myös asenneilmapiirin muutosta: ”reserviläisaktiivit tuntuvat usein olevan kovia muistelemaan sitä, miten rankkaa heillä oli verrattuna nykyajan pullamössöön”.

Saarinen perään kuuluttaa puolustusvoimilta parempaa mediatyötä: ”Vanha ’isänmaan’ ja ’Suomen kansan’ tarina tulisi jättää pienempään rooliin ja korostaa enemmän sitä, miksi juuri tämä maa ja yhteiskunta ylitse muiden on puolustamisen arvoinen.”
Joona Saarisen kirjoitus poiki reilussa viikossa lähemmäs sata tykkäystä ja kuutisenkymmentä kommenttia, joissa iso osa kiitteli avausta – joukossa myös puolustusvoimissa pitkään palvelleita.

Velvollisuudentunto unohtunut

Joona Saarinen vastaa puhelimeensa kotonaan Forssassa. Hän kertoo yllättyneensä palautteesta, vaikka teksti olikin ”aika suoraa puhetta”.

Saarinen kertoo käyneensä varusmiespalveluksensa 2016–2017 Porin prikaatissa ja palvelleensa tämän jälkeen rauhanturvaajana. Hän korostaa kirjoituksensa perustuneen henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa.

– En usko, että maanpuolustustahto on varsinaisesti mihinkään romahtamassa. Se tarvitsee nuorten osalta vain uuden luvun ja päivityksen, hän katsoo.

Saarisen näkemykselle tuo selkänojaa kysymys henkilökohtaisesta maanpuolustustahdosta, joka oli MTS:n kyselyssä yhä korkealla. Vastanneista 84 prosenttia ilmoitti olevansa itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan, jos Suomeen hyökätään.

Koti, uskonto ja isänmaa. Ne ovat lähtökohtaisesti Saarisen mielestä ”ihan hyviä arvoja”, mutta samalla tulisi tunnistaa yhteiskunnan muutos. Uskontoja on monia, ihmiset tulevat erilaisista taustoista, koti ei merkitse kaikille nuorille samaa mitä ennen. Tätä Saarinen haluaa kuitenkin painottaa: Suomi on edelleen yksi maailman parhaista maista ja pitää todella hyvää huolta kansalaisistaan.

– Välillä tuntuu siltä, että suomalaisilta on unohtunut tietty velvollisuudentunto. Länsimaisessa yhteiskunnassa osaamme vaatia kyllä oikeuksiamme, muttemme ymmärrä velvollisuuksiamme.

Joona Saarisen mielestä jokaisella suomalaisella on velvollisuus ja valmius osallistua tämän yhteiskunnan puolustamiseen hädän hetkellä. Maanpuolustuksen pitäisi koskettaa tavalla tai toisella jokaista – ”kun me kerran yhdessä muodostamme tämän yhteiskunnan”.

Kansalaispalveluksesta ratkaisu?

Mitä sitten puolustusvoimien pitäisi tehdä, paitsi miettiä parempaa mediastrategiaa ja lähestymistapaa nuoriin? Onko yleinen asevelvollisuus aikansa elänyt?

Saarisen mielestä on tärkeää, että yleinen asevelvollisuus säilyy jatkossakin – ainakin jossain muodossa. Hän sanoo, ettei myöskään henkilökohtaisesti koe vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta tasa-arvo-ongelmaksi, mutta ymmärtää niitä, jotka näin kokevat.
Facebook-kirjoituksessaan Saarinen ei maininnut tai ottanut kantaa keskusteluissa olleeseen kansalaispalvelukseen, mutta arvioisi sen voivan lisätä nuorten velvollisuudentuntoa ja motivaatiota. Kansalaispalveluksessa – joka velvoittaisi molempia sukupuolia – voisi valita joko aseellisen tai yhteiskunnan kriisiaikoja muutoin hyödyttävän palvelusmuodon.

Puolustushallinnossa on pelätty kansalaispalveluksen rapauttavan aseellista palvelusta ja tätä kautta Suomen uskottavaa puolustuskykyä. Saarisen mielestä paljon riippuu kuitenkin siitä, miten se toteutetaan.

– En usko, että asepalveluksen suosio automaattisesti romahtaisi. Ja eihän miesten ole tälläkään hetkellä pakko suorittaa asepalvelusta, vaan vaihtoehtona tälle on siviilipalvelus.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt