Rokotteiden alueellista kohdentamista puolsivat ”täysin kiistämättömät” lääketieteelliset syyt, arvioi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Nyt professori kysyy, miksi nämä syyt eivät kelvanneet Sanna Marinin (sd.) hallitukselle.
Hallituksen mukaan rokotteita kohdennetaan pahimmille epidemia-alueille riskiryhmien rokottamisen jälkeen.
– Rokotusten välittömän kohdentamisen perusteena ei ollut vain asiantuntijamielipide vaan objektiivisesti todettavat ja täysin kiistämättömät lääketieteelliset syyt. Kiitos Paavo Teittinen ja Teemu Muhonen että pidätte tätä esillä, mutta jäi puolitiehen, Hiilamo kirjoitti Twitterissä lauantaina.
Professori viittaa HS:n analyysiin rokotejakelun kohdentamisesta.
– Hallitus on tähän mennessä perustellut kaikkia koronatoimia lääketieteellisillä syillä: vähennetään sairastumisia ja kuolemantapauksia. Miksi lääketieteelliset syyt eivät nyt kelvanneet, kun kyse on ainoasta keinosta joka tarjoaa vähänkin pysyvämmän ulospääsyn kurimuksesta, hän jatkaa.
Rajoitukset eivät ole kestävä vaihtoehto, vaan tilapäinen apu, Hiilamo luonnehtii.
– Rajoitustoimet tarjoavat vain tilapäistä apua. Olemme nähneet joka puolella, että tartunnat lähtevät nousuun, kun rajoitukset poistetaan. Toisin kuin rajoitustoimilla rokotusten kohdentamisella ei olisi ollut taloudellisia haittavaikutuksia. Miksi tämä ei kelvannut?
Rokotusten välittömän kohdentamisen perusteena ei ollut vain asiantuntijamielipide vaan objektiivisesti todettavat ja täysin kiistämättömät lääketieteelliset syyt. Kiitos @PaavoTeittinen @MuhonenTeemu että pidätte tätä esillä, mutta jäi puolitiehen (1/3) https://t.co/1UsTT7Csoi
— Heikki Hiilamo (@hiilamo) April 10, 2021
Rajoitustoimet tarjoavat vain tilapäistä apua. Olemme nähneet joka puolella, että tartunnat lähtevät nousuun, kun rajoitukset poistetaan. Toisin kuin rajoitustoimilla rokotusten kohdentamisella ei olisi ollut taloudellisia haittavaikutuksia. Miksi tämä ei kelvannut?
— Heikki Hiilamo (@hiilamo) April 10, 2021
