Koronavilkku-sovellusta on ladattu noin 2,2 miljoonaa kertaa. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Miksi kaikki eivät lataa Koronavilkkua? Yksi syy yli muiden

Vain harva on jättänyt sovelluksen lataamatta tietoturvasyistä.

Tärkein syy sille, miksi osa suomalaisista ei ole ladannut puhelimeensa Koronavilkku-sovellusta, on kokemus sovelluksen tarpeettomuudesta itselle. Näin vastasi 33 prosenttia heistä Privaon Oy:n teettämän tutkimuksen vastaajista, jotka ovat jättäneet sovelluksen lataamatta.

Heistä 16 prosenttia ei osaa tai pysty lataamaan sovellusta. 14 prosentilla ei ole tarvittavaa puhelinta käytössä. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoittaa lataamattomuuden syyksi epäilyt henkilötietojensa väärinkäytöstä.

Lähes kaikissa ikäryhmissä kokemus Koronavilkun tarpeettomuudesta on yleisin syy sovelluksen lataamattomuuteen. Yli 65-vuotiaissa yleisin lataamattomuuden syy on oikean laitteen puuttuminen tai sovellusta ei osata asentaa. Alle 35-vuotiaissa on eniten vastaajia, jotka eivät ole ehtineet, saaneet aikaiseksi tai muistaneet ladata sovellusta. Lisätietoa kaipaavat eniten 24−35-vuotiaat.

Kansalaisvelvollisuuden tunne on vahva

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kansalaisvelvollisuuden tunnetta ja THL:n suositusta tärkeimpinä syinä Koronavilkun lataamiselle. Muita merkittäviä Koronavilkun lataamisen syitä ovat huoli omasta terveydestä (16%) ja läheisten terveydestä (14%) ja sovelluksen hyödyllisyys ja kyky estää viruksen leviämistä (14%).

Yli 65-vuotiaissa tärkein syy lataamiseen oli THL:n suositus (31%). Alle 65-vuotiaissa kansalaisvelvollisuuden kokeminen oli tärkein syy (34%). Alle 25-vuotiaissa korostuu perheen toive lataamiselle (20%).

Sovellusta on ladattu noin 2,2 miljoonaa kertaa THL:n mukaan. Tutkimuksen mukaan sovelluksen lataajissa korostuvat seuraavat väestönryhmät:

– naiset,
– alle 50-vuotiaat,
– Uudellamaalla asuvat,
– toimihenkilöt, asiantuntijat ja johtavassa asemassa olevat,
– lapsiperheet

Taloustutkimus tutki Privaon Oy:n toimeksiannosta Koronavilkun lataamista ja lataamattomuutta. Tutkimuksessa selvitettiin lataamisen ja lataamattomuuden syitä ja erityisesti missä määrin huolet henkilötietojen käsittelystä ovat este Koronavilkun käyttöönotolle. Samassa yhteydessä selvitettiin, miten muuten suomalaiset suojautuvat koronalta ja yleistä suhtautumista henkilötietojen käsittelyä kohtaan.

Tutkimus teetettiin Taloustutkimus Oy:llä puhelinhaastatteluna (n=1001) kohderyhmänä 15−79-vuotiaat valtakunnallisesti Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen haastattelut toteutettiin 14.−22.9.2020 välisenä aikana.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt