Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on erittäin merkittävä asia. Yhteiskuntamme vanhenee ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve lisääntyy voimakkaasti. Jokaiselle ihmiselle terveys on kultaakin kalliimpi. Yksilön ohella terveyteen liittyvät asiat ovat erittäin merkityksellisiä myös suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.
Uudet sosiaali- ja terveydenhuollon lait astuivat voimaan 1. heinäkuuta 2021. Tavoitteet sote-uudistuksella ovat hyvät. Palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun parantaminen jokaiselle Suomessa asuvalle. Viime vuosina olemme liian usein todenneet, että lääkäriaika on vasta viikkojen päästä. Liian usein pelätään enemmän sairastumista kuin ylläpidetään terveyttä.
Sote-sektorille käytetään verotuloista 21-24 miljardia euroa vuosittain. Valtiontalouden tulot ovat kokonaisuudessaan 53,5 miljardia euroa, joten sote-sektorin menot ovat lähes puolet valtion kaikista tuloista. Mikäli saamme tarvittavat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti, verotuloja riittää enemmän myös esimerkiksi koulutuksen ja kulttuuriin. Samalla voimme pitää jokaisen kansalaisen verotuksen järkevällä tasolla.
Sote-alalla työskentelee 400 000 ammattilaista, joista 88 000 toimii yksityisellä sektorilla. Sote-alan yrityksiä on noin 18 200. Neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Uudistuksen yksi suurimmista valuvioista on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut halutaan voimakkaasti keskittää julkisen sektorin tehtäväksi. Tarvitsemme kaikkien osaamista ja käsipareja tässä uudistuksessa. Tätä korostaan vielä se seikka, että käsiparien lisätarve on tulevina vuosina sote-alalla yli 200 000 henkilöä.
Hoitojonot ovat entisestään pidentyneet koronan takia julkisella sektorilla. Sen takia esimerkiksi Kela-korvauksia ei pidä poistaa ideologisista syistä. Suomen Yrittäjien, Hyvinvointialan ja Lääkäripalveluyritysten yhdessä tekemän kansalaiskyselyn mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista haluaa säilyttää Kela-korvaukset. Miksi hallitus edes valmistelee Kela-korvausten poistoa?
Mielenkiintoista selvityksessä oli myös se, että tärkeimpänä Kela-korvauksia pitivät alle 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat kotitaloudet. Mikäli korvaukset poistetaan, niin merkittävä osa näistä ihmisistä ilmoitti palaavansa julkisen sektorin asiakkaaksi – ja jonot kasvavat edelleen.
Hoitojonoja pystyttäisiin toisaalta purkamaan siten, että lisättäisiin digitaalisia ja etäyhteydellä toimivia palveluja. Kyselymme mukaan 54 prosenttia vastaajista ryhtyisi käyttämään selvästi tai jonkin verran useammin etälääkärin palveluja, mikäli palvelun saisi terveyskeskusmaksun hinnalla.
Ei tarvitse olla mikään suuri ennustaja, kun voi todeta, että kaikkia soten parissa työskenteleviä tarvitaan tässä urakassa – niin julkista sektoria, yrityksiä kuin järjestöjäkin. Tässä urakassa tarvitaan sekä lisää käsipareja että uusia ideoita. Siksi ideologinen vastakkainasettelu ja hallinnollinen jäykistely on lähinnä lapsellista vouhotusta.
