Tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen ihmettelee blogissaan koronakriisin hoitoa Suomessa. Hänen mukaansa ”sinänsä lievien rajoitusten teho on osoittautunut yllättävän hyväksi”, mutta epidemia kasvaa Suomessa kuitenkin edelleen.
Professori viittaa THL:n Jouni Tuomiston tutkimusryhmän mallianalyysiin, jonka mukaan pelkkään hidastamiseen perustuva politiikka aiheuttaisi Uudellamaalla 6000 ihmisen ylikuolleisuuden. Tämä tarkoittaisi 17 600 kuollutta.
– Haluammeko me todellakin heittäytyä sellaisen uskomuksen varaan, että – kiitos jonkin tuntemattoman, mutta meille suomalaisille äärimmäisen suotuisan tekijän – covid-19 -kuolleisuus jäisi meillä sittenkin edellälasketuista vain kymmenesosaan tai vieläkin pienemmäksi, Matti Jantunen kysyy.
– Jo 150 vuotta tauti- ja kampanjakohtaisesti käytetty ”vasara ja tanssi” – ensin epidemian tukahduttaminen väestötason rajoituksilla, sitten jatkuva seuranta, ehkäisy ja puuttuminen uusiin tartuntatapauksiin – on kaksinkertaistanut meidän elinajan odotteemme ja vähentänyt lapsikuolleisuuden sadasosaan, hän suosittelee.
Professori siteeraa lääkintöneuvos Heikki Pälvettä, jonka mukaan ”laumaimmuniteettiin pyrkiminen tarkoittaa antautumista taudin edessä, suurta kuolleisuutta” ja on lääkärin perusarvojen vastaista.
– Minun on mahdotonta ymmärtää vastuunalaista kansanterveysasiantuntijaa, joka esittää, että epidemioiden tulisi antaa ensin tehdä työnsä ja sairaaloiden tehdä sitten omansa.
Matti Jantusen mukaan Suomen päättäjät ovat ”jo oppineet epidemian tukahduttamisstrategian käsitteet: etsi – testaa – eristä – jäljitä – hoida, mutta eivät ilmeisesti niiden tarkoitusta, joka ei ole epidemian hidastaminen, vaan pysäyttäminen ja sen uusiutumisen torjunta”.
Hänen mukaansa muun muassa Kiina, Etelä-Korea, Taiwan ja Uusi-Seelanti ovat näin toimien tässä onnistuneet, jossa erityinen ansio kuuluu huikeasti kehittyneelle mobiili-ICT:lle.
Itä-Aasiassa on hänen mukaansa osattu toimia ”pelikirjan mukaan”.
– Suomen keskeiset kansanterveyspäättäjät ja -toimijat näyttävät alistuneen siihen, että vaikka covid-19 tartunnan saaneita on vasta alle prosentti suomalaisista, sairaaloissa ja kuolleita vain parisataa, epidemia läpäisee lopulta koko väestön, kyse on vain siitä, kuinka kauan siinä kuluu ja miten meidän taloutemme voi sen kestää. Toisin sanoen, he eivät usko että me suomalaiset – valtion- ja aluehallinto, kansanterveystyö, informaatioteknologia ja maailman parhaat koulut käynyt kansa – voisimme kyetä samaan, kuin itäaasialaiset, edes mallioppimisen kautta ja valmiit työkalut käteen annettuna.
Jantunen ihmetteleekin ”miksi meille näyttää terveydellisesti ja taloudellisesti katastrofaalisiksi osoittautuneiden kokeilujenkin jälkeen olevan vaikeaa palata pelikirjan sivuille, aiemmin oppimaamme ja ottaa käyttöön kehittämämme informaatioteknologian huikeat mahdollisuudet”.
– Euroopan hallituksilla on korkea aika alkaa etsiä ja löytää kansalaisiaan tyydyttäviä vastauksia kysymykseen, miksi me emme pysty samaan kuin monet Itä-Aasian demokraattisesti hallitut oikeusvaltiot?
