Verkkouutiset

Miksei terrorijärjestöön kuulumista kielletä? Näin ministeri vastaa

Kokoomuksen Jaana Pelkonen kysyi hallitukselta kriminalisoinnista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen huomauttaa Twitterissä jättäneensä marraskuun alussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnista.

– Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimiseksi ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi ja Suomen terrorismin uhkatason alentamiseksi, kysymys kuului.

Terrorismilainsäädäntö nousi tapetille viikonloppuna, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa al-Holin ISIS-leirin tapaukseen.

– Turvallisuudesta on nyt paljon puhuttu, mutta liian vähän syvemmin mietitty. Tätä keskustelua on syytä vielä käydä, Niinistö linjasi sivuillaan julkaistussa ”Al-Hol, vielä kerran” –kirjoituksessaan.

– Muut Pohjoismaat ovat toistaiseksi tehneet enemmän kuin Suomi, noutamalla orpoja ja sairaan lapsen pois leiriltä. Mutta samalla niistä on kuultu tiukkoja vastustavia kantoja muiden leirillä olevien auttamisesta. Hyvin tiukkoja ovat myös monien Pohjoismaiden turvallisuutta lisäävät, jo säädetyt lait, hän jatkoi.

Presidentin mukaan ”Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa”.

– Turvallisuuskysymys on syytä selvittää perin pohjin ja riippumatta siitä, miten nyt esillä oleva tilanne ratkeaa. Olemmekin pääministeri (Sanna) Marinin (sd.) kanssa sopineet yhteistoimista jatkossa, Niinistö päättää.

Keskustelu jatkui Twitterissä. Siellä presidentti kommentoi asiaa toteamalla, että ”kyse on tasapainosta”.

– Jos olemme tänne tuomiseen muita sallivampia, meillä ei tule olla lisäksi vielä löysempää turvalainsäädäntöä. Esim terroristijärjestöön kuuluminen tulisi olla rangaistavaa, hän sanoi.

”Ongelmallinen käsite”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi Jaana Pelkosen kysymykseen asiasta joulukuun 5. päivänä. Vastaus löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Henrikssonin mukaan asiaa koskeva EU-direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioissa säädetään rangaistavaksi terroristiryhmän toimintaan osallistuminen. Tämä velvoite toteutettiin säätämällä rikokseksi terroristiryhmän toiminnan edistäminen.

– Mainittuun rikokseen syyllistyy se, joka edistääkseen terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tai sellaisten rikosten valmistelua toimii pykälässä tarkemmin säännellyin tavoin (esimerkiksi varustaa ryhmää räjähteillä, hankkii ryhmälle toimitiloja tai kulkuvälineitä taikka hoitaa ryhmän tärkeitä taloudellisia asioita), oikeusministeri toteaa.

Samassa yhteydessä mainittuja muitakin terrorismirikoksia voidaan Anna-Maja Henrikssonin mukaan tehdä järjestön toimintaan liittyvinä. Tämä koskee esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua sekä terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvaa koulutuksen antamista, koulutuksen ottamista, värväämistä ja matkustamista.

Anna Maja-Henrikssonin mukaan terroristiryhmään tai -järjestöön kuulumisen kriminalisointia pohdittiin kun direktiiviä pantiin viime vuonna täytäntöön. Johtopäätös oli kuitenkin kielteinen.

Oikeusministerin mukaan ongelmallisena on pidetty jo itse ”kuulumisen” käsitettä ja sitä, miten ”kuuluminen” osoitetaan.

– Kysymyksessä olevat organisaatiot eivät pidä rekistereitä tai luetteloita toimintaansa osallistuvista henkilöistä tai anna toimintaan osallistuville organisaatioon kuulumista osoittavia asiakirjoja, joista kuuluminen olisi muodollisesti pääteltävissä. ”Kuulumista” on mahdollista tulkita niin, että sen piiriin kuuluvat myös esimerkiksi oleskelu ja ajan viettäminen terroristiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa ilman, että millään tavalla osallistutaan heidän rikolliseen toimintaansa.

Myöskään kansainväliset velvoitteet eivät tällaista kriminalisointia edellytä.

Tilannetta seurataan

Anna-Maja Henriksson viittaa vastauksessaan myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan terrorismirikoksia koskeviin lausuntoihin. Niissä on hänen mukaansa kiinnitetty erityistä huomiota rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen. Se edellyttää rikoksen tunnusmerkistön ilmaisemista laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on kohtuudella ennakoitavissa, onko toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa.

– Ei ole nähtävissä alaa sellaiselle passiiviselle terroristiryhmään kuulumiselle, joka ei ole jo rangaistavaa. Periaatteesta seuraa myös takautuvan rikoslainsäädännön kielto, jonka vuoksi rangaistussäännöksiä voidaan soveltaa vain niiden voimaantulon jälkeen tehtyihin tekoihin, Henriksson toteaa.

Oikeusministeriössä seurataan asian kansainvälistä kehitystä, mutta eri valtioiden lainsäädännöistä on Anna-Maja Henrikssonin mukaan vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Suomessa on esimerkiksi moniin valtioihin verrattuna lukuisampia ja yksityiskohtaisemmin kirjoitettuja terrorismirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä, joilla terroristiryhmän toimintaan liittyvät teot on säädetty hyvin laajasti rangaistaviksi.

Anna-Maja Henriksson muistutti myös kansalliseen terrorismintorjunnan strategiaan liittyvistä toimista sekä pian valtioneuvoston käsittelyyn tulevasta radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmasta vuosille 2019−2023.

– Oikeusministeriö tulee vielä arvioimaan terroristiryhmän toimintaan osallistumista ja siihen kuulumista koskevaa sääntelyä ottaen huomioon muidenkin valtioiden terrorismirikoslainsäädännöt, ministeri sanoo.

LUE MYÖS:

”Terrorin uhka ei sosiaalipalveluilla ratkea”(VU 29.4.2018)

https://twitter.com/JaanaPelkonen/status/1206512748349337600

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)