Ympäristöjärjestö WWF:n tuoreen raportin mukaan ihmisten elimistöön päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa. Mikromuovi on peräisin etenkin juomavedestä.
WWF:n tilaama, Newcastlen yliopiston tutkimukseen perustuva raportti kokoaa yhteen yli 50 muovitutkimuksen tulokset. Kuukausittain mikromuovia päätyy yksittäisen ihmisen elimistöön noin 21 grammaa ja vuodessa jopa 250 grammaa. Muoviongelma on maailmanlaajuinen.
– Tietoisuus mikromuoveista ja niiden vaikutuksesta ympäristöön on lisääntynyt, ja tämä raportti antaa huolestuttavan esimerkin muoviroskaantumisen laajemmista vaikutuksista. Muovi ei vain turmele meri- ja maaluontoa, vaan kulkeutuu syömämme ruoan ja juoman mukana myös ihmisten elimistöön, WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo toteaa tiedotteessa.
Raportissa vaaditaan hallituksia ottamaan vastuun tilanteesta ja koko ketjusta valmistajista kuluttajiin.
– On selvää, että muovin päätyminen ihmisiin ja luontoon täytyy pysäyttää ongelman alkujuurille. WWF vaatii maailman päättäjiä solmimaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen, joka lopettaisi muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä, Soirinsuo kertoo.
Selvityksestä ilmenee, että suurin yksittäinen mikromuovien lähde juomavesi. Mikromuovia kertyy sekä pullo- että hanavedestä.
Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin.
Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.
Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat WWF:n mukaan hyvällä tasolla. Suomalaiskuluttajien muovipakkauksista kuitenkin vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen.
– Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä. Vesilaitosten valmistaman juomaveden muovipitoisuutta tutkitaan parhaillaan. On tärkeää, että Suomi yhdessä EU:n kanssa näyttää esimerkkiä muoviroskan vähentämisestä ja sen nykyistä paremmasta kierrätyksestä, Soirinsuo muistuttaa.
WWF kerää parhaillaan allekirjoituksia kansainväliseen muovivetoomukseen, joka tähtää kansainväliseen muoviroskasopimukseen. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 660 000 henkilöä.
