Mikä on USA:n presidentinvaalien todellinen tilanne? Gallupeissa valtavat erot

Yhdysvaltojen presidentinvaalien mielipidetiedusteluista toiset kertovat ehdokkaiden olevan tasoissa. Toiset kertovat jopa 10 prosenttiyksikön erosta.

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat kohtasivat Suomen aikaa torstaina aamuyöllä kello neljältä. Tuolloin käytiin viimeinen televisioitu tv-debatti. Sen juonsi Fox Newsin Chris Wallace Nevadan yliopistolla Las Vegasissa.

Vallitsevan käsityksen mukaan demokraattien Hillary Clinton lähti vaaliväittelyyn turvallisen etumatkan turvin. Keskiviikkona julkaistujen mielipidetiedusteluiden perusteella kuva vaalitilanteesta ei ole aivan niin selvä.

Viimeisimmän, keskiviikkona julkaistun Reuters/Ipsosin mielipidetiedustelun mukaan Hillary Clintonilla on neljän prosenttiyksikön etumatka republikaanien ehdokkaaseen Donald Trumpiin nähden.

Keskiviikkona julkaistiin myös Bloombergin mielipidetiedustelu. Siinä Clintonin etumatka on yhdeksän prosenttiyksikköä.

Keskiviikkona julkaistiin niin ikään Rasmussenin ja Los Angeles Timesin gallupit. Molemmissa presidenttiehdokkaat ovat tasoissa.

Viimeisissä kolmessa presidentinvaaleissa tarkimmaksi gallupiksi arvioitiin tilastollisesti IBD/TIPP. Sen keskiviikkona julkaisema gallup osoittaa Donald Trumpin olevan yhden prosenttiyksikön Hillary Clintonia edellä.

Raakadata suosii demokraatteja

Mielipidemittausten erot selittyvät erilaisilla metodologioilla. Niiden merkitys korostuu poikkeuksellisissa vaaleissa.

Mielipidetiedusteluiden metodeissa on ensinnäkin eroa siinä, miten haastattelut on suoritettu. Toiset toteuttavat haastattelut puhelimitse matka- ja/tai lankapuhelimiin, toiset yhtiöt käyttävät haastatteluihin robotteja ja taas toiset tutkimukset on tehty internet-paneeleilla.

Keskeisimmät erot selittyvät kuitenkin sillä, millä perusteella tutkimuslaitos valikoi ”todennäköisten äänestäjien” (likely voters) joukon. Iso osa tutkimuslaitoksista pitää tämän valikoinnin salaisuutena. Jotkut perustavat arvionsa pelkästään yhteen kysymykseen, toiset käyttävät useamman taustakysymyksen patteristoa korjatakseen raakadataa.

Jos joukkona ovat pelkästään kaikki rekisteröityneet kannattajat, on havaittu, että gallupissa on harhaa demokraattien hyväksi, koska republikaanit ovat sitoutuneempia äänestäjiä.

Korjauskerroin johtaa tasapeliin

Bloomberg määrittelee todennäköisiksi äänestäjiksi henkilöt, jotka kertovat jo äänestäneensä tai sanovat aikovansa varmasti äänestää. Otanta on tehty kaikista aikuisista ihmisistä ja rekisteröityneitä äänestäjiä ei ole eritelty. Tällä on merkitystä siinä suhteessa, että vain rekisteröityneet äänestäjät voivat äänestää.

Bloombergin mukaan Clintonin kannatus on 47 prosenttia ja Trumpin kannatus 38 prosenttia, kun mukana ovat myös pienpuolueiden ehdokkaat. Eroa kahden kärkiehdokkaan välillä on siis yhdeksän prosenttiyksikköä.

Bloombergin tutkimuksen tausta-aineisto kuitenkin paljastaa, että Trumpin kannattajista yhteensä 65 prosenttia kertoo olevansa ”innokkaita” kannattajia, mutta Clintonin kannattajista vain 58 prosenttia on ”innokkaita”. Näitä painotuksia ei ole huomioitu kokonaistuloksessa.

Reuters/Ipsosin tutkimus erittelee kyselyn todennäköisten äänestäjien ja rekisteröityneiden äänestäjien välillä. Tulosten poikkeavuus osoittaa sen, mikä havaitaan kaikissa tutkimuksissa: republikaaniäänestäjät ovat sitoutuneempia.

Neljän ehdokkaan kisassa rekisteröityneistä äänestäjistä Clintonia kannattaa 42 prosenttia ja Trumpia 34 prosenttia. Kun tarkastellaan todennäköisiä äänestäjiä, Clinton saa edelleen 42 prosentin kannatuksen, mutta Trumpin kannatus nousee 38 prosenttiin. Ilmoitetussa gallup-tuloksessa kahden kärkiehdokkaan ero on siis neljä prosenttiyksikköä.

Reuters/Ipsos ei kerro menetelmää, jolla se valikoi todennäköiset äänestäjät rekisteröityjen äänestäjien joukosta. Reuters/Ipsos kerää datansa nettipaneelilla.

Los Angeles Times / USC Tracking poll poikkeaa Rasmussen Reportsin ohella muiden tutkimuslaitosten metodeista siinä, että se käyttää päivittäiseen kannatusennustukseensa korjauskerrointa.

Korjauskerroin muodostuu sillä perusteella, mitä vastaaja kertoo äänestäneensä viime vaaleissa. Lisäksi LA Timesin gallupissa otetaan tuloksessa huomioon äänestystodennäköisyys kertoimena. Haastateltavalta kysytään asteikolla nollasta sataan, kuinka todennäköisesti vastaaja äänestäisi jompaakumpaa ehdokasta. Kysymykset tehdään internet-paneelin kautta.

Tuoreimman keskiviikkona julkaistun kannatusmittauksen mukaan Trumpia kannatus on 44,1 prosenttia ja Clintonin 43,9 prosenttia. Käytännössä ehdokkaat ovat siis tasoissa.

LA Times käytti samaa menetelmää myös vuonna 2012, ja oli tuolloin yksi tarkimmista ennustamaan vaalituloksen oikein.

Rasmussen Reports käyttää todennäköisten äänestäjien määrittämiseen taustakysymyksiä, joiden mukaan otanta painotetaan. Taustakysymyksissä otetaan huomioon äänestyshistoria, kiinnostus vaaleihin ja kuinka todennäköisesti henkilö äänestää.

Rasmussen Reports haastattelee vastaajat lankapuhelimen kautta robottiäänellä. Ne, jotka ovat luopuneet lankapuhelimesta, haastatellaan internet-paneelin kautta.

Rasmussen Reportsin keskiviikkona julkaiseman kannatusmittauksen sekä Trumpin että Clintonin kannatus on tasan 42 prosenttia.

IBD/TIPP on edellisissä presidentinvaaleissa osoitettu tarkimmaksi tutkimukseksi ennustamaan presidentinvaalien lopputulosta. Se valikoi todennäköisten äänestäjien joukon rekisteröidyistä äänestäjistä usean taustakysymyksen patteriston perusteella samoin kuin Rasmussen Reports. Haastattelut tehdään puhelimitse lanka- ja matkapuhelimiin ja haastattelijana toimii oikea ihminen.

Keskiviikkona julkaistun IBD/TIPP:n mittauksen mukaan Trumpin kannatus on 41 prosenttia ja Clintonin kannatus 40 prosenttia. Trumpilla on siis tutkimuslaitoksen mukaan yhden prosenttiyksikön etumatka.

Eri tutkimuslaitosten erot vaikuttaisivat selittyvän ennen kaikkea sillä, miten todennäköisten äänestäjien joukko valikoidaan, ja käytetäänkö tuloksen korjaamiseksi korjauskerrointa, kuten Suomessa tehdään puoluekannatusmittausten yhteydessä.

Rasmussen, LA Times ja IBD/TIPP, jotka käyttävät mielipidemittauksessaan kehittyneempää korjauskerrointa todennäköisten äänestäjien selvittämiseksi, saavat Clintonin ja Trumpin tasalukemiin.

Niissä tutkimuksissa, joissa äänestystodennäköisyyttä ei huomioida, Hillary Clintonilla näyttäisi olevan huomattava etumatka Donald Trumpiin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt