Verkkouutiset

Mikä olisi ihanteellinen takuu- ja kansaneläke?

BLOGI

Tämä olisi kuluttajansuojan näkökulmasta erinomaisen hyödyllinen tieto.
Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki
Finnveran pääekonomisti, VTT
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hallitus aikoo korottaa pienimpiä eläkkeitä; kansaneläkkeeseen suunnitellaan 31 euron tasokorotusta kuukaudessa ja takuueläkkeeseen peräti 50 euron. Esitys on kutakuinkin linjassa aiempien lupausten kanssa – tällä uudistuksellahan pääministeri Antti Rinne on kosiskellut eläkeläisääniä jo vuosia.

Mitä vähimmäiseläkkeiden korotuksista pitäisi olla mieltä?

Ensinnäkin todettakoon, että erityisesti takuueläkkeen, mutta myös kansaneläkkeen korottaminen on tehokasta pienituloisuutta vähentävää politiikkaa. Varsinkin, jos hallitus muistaa kansaneläkkeen kohdalla muuttaa samalla myös verotuksen parametreja.

Laskimme pari vuotta sitten ekonomisti Olli Kärkkäisen kanssa, että takuueläkkeen korottaminen on noin 20 kertaa ja kansaneläkkeen korottaminen noin 10 kertaa tehokkaampaa pienituloisuuden hoitoa kuin esimerkiksi työeläkeindeksin korottaminen. Syy on selvä: minimieläkkeiden korotuksen siirtyvät jokseenkin suoraan pienten eläkkeiden saajille, kun taas työeläkkeiden korotukset valuvat merkittävissä määrin myös suurituloisille.

Vähimmäiseläkkeiden korotuksilla todennäköisesti saavutetaankin se tavoite, mitä kohti hallitus matkaa.

Toisaalta vähimmäiseläkkeiden korotuksilla on myös kustannuksia.

Luonnollisesti julkisten tulonsiirtojen korottaminen maksaa rahaa, joka katetaan veronkiristyksillä tai menonleikkauksilla. Suomessa tämä on tarkoittanut lähinnä veronkorotuksia, koska menonleikkauksista vain harva poliittinen taho viitsii puhua. Eikä verojakaan voi loputtomiin korottaa, ja onpa joku uskaltanut ehdottaa veronalennuksiakin.

Suorien kustannusvaikutusten lisäksi takuu- ja kansaneläkkeiden jatkuva korottaminen johdattaa meidän periaatteellisten kysymysten äärelle: kuinka kauan voimme jatkaa vähimmäiseläkkeiden korotuksia ottaen huomioon, että työeläkejärjestelmämme on vahvasti ansiosidonnainen? Lähtökohtaisesti työ ja siis palkka kartuttaa työeläkettä.

Valitettavasti jokainen kansaneläkettä korottava euro vähentää taloudellista kannustetta pitkittää työuraa ja siten vaikeuttaa kestävyysvajeen umpeen kuromista – työurien pidentäminen on yksi tärkeä osa työllisyyden nostoa ja julkisen talouden tervehdyttämisen kokonaisuutta.

Ja sitten on vielä se eläkejärjestelmän hyväksyttävyys, legitimiteetti. Kun kansaneläkettä korotetaan tarkoittaa se, että ansiosidonnaisen eläkkeen merkityksen vähenemistä. Normaalisti ansioeläkettä karttuu 1,5 prosenttia palkkaeurosta. Ei ole ollenkaan epätyypillistä se, että henkilöltä lohkaistaan palkastaan 24,4 prosenttia eläkemaksuja, mutta efektiivisesti eläkettä karttuu vain 0,75 prosenttia palkasta, koska jokainen lisäeuro ansioeläkettä vähentää kansaneläkettä 50 sentillä. Ei kauhean hyvä tuotto eläkemaksueurolle. Tilanne varmasti kismittää monia pitkän työuran tehneitä, että huomattavasti lyhyemmällä työuralla lopullinen eläke jää vain jonkin verran matalammaksi. Tämä on omiaan nakertamaan eläkejärjestelmän hyväksyttävyyttä ja murentavan ansioperustaisuutta.

Loppuun mielestäni paljon paljastava kysymys päättäjille:

Jos saisit yksin päättää, mikä olisi ihanteellinen takuu- ja kansaneläkkeen taso (euroa/kk)?

(Tällä hetkellä takuueläke on noin 785 euroa ja kansaneläke 629 euroa kuukaudessa ja hallitusten korotusten jälkeen siis vastaavat luvut olisivat 835 euroa ja 660 euroa kuukaudessa.)

Lupaan raportoida vastaukset, sikäli kun niitä saan,  uuden blogin muodossa myöhemmin. Äänestäjän kuluttajansuojan näkökulmasta tämä olisi mielestäni erinomaisen hyödyllinen tieto.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)