– Jo pitkään on puhuttu demokratian kriisistä, jonka osin yleismaailmallisia ja osin maakohtaisia ilmentymiä ovat niin protestipuolueiden suosio, oikeuslaitosten riippumattomuusongelmat kuin sananvapauden kaventuminen. Puolueetkaan eivät enää houkuttele aktiiveja entiseen tapaan, totesi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) SuomiAreenassa.
Lintilä lausui päätössanat Suomen hallitusmuoto 1919 – Suomalaisen demokratian suunnannäyttäjä -seminaarissa.
– Nämä haasteet osaltaan vahvistavat, että myös demokratian on kehityttävä. Edustuksellisen kansanvallan periaate betonoitiin 100 vuotta sitten, mutta perustuslakia on muutettu vastaamaan aikaansa.
Lintilän mukaan kansalaisaloitteen kaltaisilla uudistuksilla on pyritty parantamaan suoraa demokratiaa.
– Ovatko uudistukset olleet riittäviä vastaamaan tämän päivän osallisuuden tarpeeseen ja mitkä ovat demokratian seuraavat kehitysaskeleet – tätä on vakavasti mietittävä.
– Demokratian juurien vaaliminen pysäyttää meidät tarpeellisella tavalla miettimään vaihtoehtoisia historian kulkuja ja muistuttaa pitämästä osallisuutta ja vapautta itsestäänselvyytenä.
Lintilän mukaan kestävän demokraattisen hallitusmuodon varassa vahvistuivat kansakunnan keskinäinen luottamus, yhteiskuntamme vakaus sekä kansalaisten taloudellinen hyvinvointi
– Kaikki se, minkä varassa selvisimme seuraavista haasteista ja rakensimme monissa asioissa kansainvälistä kärkeä olevan nykyaikaisen Suomen.
– Tämä perintö velvoittavaa meitä kaikkia toimimaan tavalla, joka vahvistaa kansanvaltaisuutta ja niitä instituutioita, joiden ansiosta suomalainen demokratia on kestänyt tuulet ja tyrskyt.
Lintilä toivoo, että historian tuntemuksesta voi kiitollisuuden lisäksi kummuta uusia ajatuksia kehittää osallisuutta.
– Vapaa ja avoin sivistysyhteiskunta tuntee menneen, mutta tähyää aina tulevaan.
