Hyvinvointialuille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö, muun muassa laki hyvinvointialueesta tuli voimaan 1.7.2021.
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.
Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan tänä sunnuntaina.
Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.
Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Tämänpäiväisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.
Kun hyvinvointialueen asukasluku on enintään 200[nbsp]000 valtuutettuja valitaan vähintään 59. Kun hyvinvointialueen asukasluku on 200[nbsp]001-400[nbsp]000 valtuutettuja valitaan 69, kun asukasluku on 400[nbsp]001-600[nbsp]000 valtuutettuja valitaan 79 ja kun asukasluku on yli 600[nbsp]000 valtuutettuja valitaan 89.
Väestötietojärjestelmässä 31.8.2021 olleiden tietojen mukaan valittavien aluevaltuutettujen lukumäärät vuoden 2022 aluevaaleissa kullakin hyvinvointialueella ovat seuraavat:
– 59 valtuutettua (11 hyvinvointialuetta): Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
– 69 valtuutettua (6 hyvinvointialuetta): Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.
– 79 valtuutettua (4 hyvinvointialuetta): Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Ehdokkaita yhteensä yli 10[nbsp]000
Koko maassa ehdokkaita on yhteensä 10[nbsp]584. Eniten ehdokkaita on Länsi-Uudenmaan (748), Varsinais-Suomen (742) ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla (724).
Vähiten ehdokkaita on Kainuun (379), Etelä-Savon (369), Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (362).
Aluevaltuustopaikkoja on jaossa yhteensä 1[nbsp]379 eli ehdokkaita on noin kahdeksan (7,7) yhtä valtuustopaikkaa kohti.
Eniten ehdokkaita ovat asettaneet SDP ja kokoomus, molemmilla ehdokasosuudet ovat 15,3 prosenttia kaikista aluevaaliehdokkaista. Perussuomalaisten ehdokasosuus on lähes 15 prosenttia, keskustalla vajaat 15 prosenttia. Kymmenen prosentin osuuden on ylittänyt myös vasemmistoliitto ja vihreät.
Vaalikelpoinen aluevaltuustoon ei ole valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä, hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.
Niin ikään vaalikelpoinen ei ole hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.
