Verkkouutiset

Mihail Gorbatshov löi luurin korvaan – näin metsästysreissu koitui Neuvostoliiton kohtaloksi

Neuvostoliittoa purkamassa olleen Stanlsav Shushkevitsin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa kääntää kelloa taaksepäin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kukaan ei enää käytännössä hallinnut Neuvostoliittoa lokakuun 1991 vallankumousyrityksen jälkeen, Stanislav Shushkevits muistelee Guardianin haastattelussa.

Shushkevits on Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston viimeinen puhemies ja itsenäisen Valko-Venäjän ensimmäinen johtaja.

Hän oli kutsunut venäläiskollegansa Boris Jeltsinin ja Ukrainan silloisen presidentin Leonid Kravtshukin metsästämään Viskulin datsalleen Bialowiezan metsään päivälleen 25 vuotta sitten.

Ajatuksena oli villisikajahdin lisäksi keskustella Venäjän tämän talven öljy- ja kaasutoimituksista Valko-Venäjälle. Metsästys ja energia-asiat saivat kuitenkin väistyä suurempien kysymysten tieltä.

Perillä delegaatiot ymmärsivät, että Neuvostoliiton poliittinen kriisi oli ratkaistava ensin. Miehet päätyivät lopulta allekirjoittamaan sopimuksen jolla perustettiin Itsenäisten valtioiden yhteisö eli IVY. Sopimuksen allekirjoittajavaltiot tunnustivat toisensa itsenäisiksi. Näin se myös päätti Neuvostoliiton.

Stanislav Shushkevits pitää yksitoista viidestätoista silloisesta neuvostotasavallasta käsittänyttä sopimusta merkittävänä etenkin siksi, koska se mahdollisti Neuvostoliiton purkamisen ilman suuren luokan väkivaltaisuuksia. Hänen mukaansa lännessä pelättiin tuolloin, että hajoaminen johtaisi sisällissotaan.

– IVY:n synnyn tärkeä lopputulos oli, että avioero tapahtui ilman skandaalia tai verenvuodatusta. Maat tekivät itsenäisyysjulistuksensa ja alkoivat pitää itseään itsenäisinä.

Viskulissa tehtyjen ratkaisujen perintö ja tarkoitus oli Stanislav Shushkevitsin mukaan demokraattisten oikeusvaltioiden luominen.

Kaikkialla tämä ei kuitenkaan ole toteutunut. Venäjällä elintaso on noussut samalla kun valta ja raha on keskittynyt yhä tiukemmin maan presidentille Vladimir Putinille ja hänen lähipiirilleen.

Georgia kääntyi kohti länttä, mutta päätyi vuonna 2008 sotaan Venäjän kanssa. Sen seurauksena Georgian Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet ovat käytännössä Venäjän hallussa. Ukrainassa nähtiin taas vallankumous vuonna 2014. Sen jälkeen Venäjä on vallannut Krimin niemimaan. Maan itäosissa kytee ja leimahtelee edelleen Venäjän ruokkima kapinaliike.

Stanislav Shushkevitsin mukaan Vladimir Putinin Venäjältä leviää nykyisin imperialistista ajattelua, jossa Venäjä kuvataan ”isoveljeksi”.

Hän kertoo, että tekisi yhä kaiken samoin kuin 25 vuotta sitten, mutta myöntää surevansa myöhempää kehitystä Itä-Euroopassa.

– Olen pettynyt, koska Bialowiezan päätökset avasivat suuria mahdollisuuksia, mutta Putin haluaa kääntää tilanteen ympäri. Hän on kuvannut Neuvostoliiton purkamista tragediaksi. Tätä lausuntoa ei voi hyväksyä, koska kymmenet miljoonat kuolivat tämän kommunistisen järjestelmän vuoksi. Hallitukset on luotava kansaa varten eikä uhrata kansaa valtion vuoksi.

Luuri korvaan

Stanislav Shushkevitsin mukaan Venäjän silloinen ulkoministeri Gennadi Burbulis kylvi 25 vuotta sitten ensimmäisen siemenen historiallisille päätöksille.

Burbulis oli kysynyt yllättäen muilta, olisivatko he halukkaita allekirjoittamaan lausunnon, jonka mukaan ”Neuvostoliitto lakkaisi olemasta geopoliittisesti ja kansainvälisen lain subjektina”.

Valko-Venäjän johtaja Shushkevits tarttui heti ajatukseen ja päätöksiä ruvettiin sorvaamaan.

Kazakstanin Nursultan Nazarbajev kutsuttiin mukaan, että vältettäisiin vaikutelma ”slaavilaisten valtioiden liitosta”. Nazarbajev lupasi tulla, mutta juuttui Moskovaan ”teknisistä syistä”. Myöhemmin paljastui, että Neuvosto-johtaja Mihail Gorbatshov oli tarjonnut Nazarbajeville johtopaikkaa tulevan ”uudistetun Neuvostoliiton” korkeimmassa neuvostossa.

Stanislav Shushkevits kiistää väitteet siitä, että porukka juhlisti sopimuksia samana iltana juopottelemalla saunassa. Hän myöntää, että tämä oli Neuvostoliitossa yleensä kyllä tapana.

Neuvostopäättäjät viimeistelivät sopimuksensa seuraavana aamuna joulukuun 8. päivänä 1991. Shushkevits soitti allekirjoitusten jälkeen Mihail Gorbatsoville samalla kun Boris Jeltsin puhui Yhdysvaltojen presidentti George H.W. Bushille.

Valkovenäläisjohtaja kertoo Gorbatsovin paiskanneen puhelimen kiinni, kun hän sai kuulla, että Bushille oli kerrottu sopimuksesta.

Stansilav Shushkevits hävisi Aleksander Lukashenkolle Valko-Venäjän vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Lukashenko on hallinnut maata itsevaltiaan elkein siitä lähtien.

– Olen pettynyt siitä, ettemme voi vahvistaa demokratiaa Valko-Venäjällä. Meidän on vain elettävä tämän vaiheen läpi. Lännessä vuodatettiin paljon verta vallankumousten jälkeen ja siellä taisteltiin niiden oikeuksien edestä, mistä siellä nyt nautitaan – avoimesta yhteiskunnasta ja ihmisoikeuksista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)