Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho vaatii soveltuvuuskokeiden palauttamista terveysalan koulutusohjelmiin.
Päätös soveltuvuuskokeiden pakollisuuden poistamisesta tehtiin aikoinaan opetusministeri Krista Kiurun (sd.) kaudella. Päätös astui voimaan vuonna 2015, jonka jälkeen sen jälkeen tilanne on Laihon mukaan karannut käsistä. Kokeita saa nykyisin järjestää, mutta opiskelupaikkaa ei voi evätä niiden perusteella. Monet oppilaitokset ovatkin jättäneet soveltuvuuskokeet kokonaan pois.
– Lähihoitajaksi saattaa opiskella henkilöitä, jotka ovat kykenemättömiä suoriutumaan jo pelkästä harjoittelusta. Opettajien mukaan esimerkiksi lähihoitajakoulutuksesta löytyy jo henkilöitä, joilla voi oppimisvaikeuksien lisäksi olla päihde- tai mielenterveysongelmia.
– Miten nämä opiskelijat pystyvät auttamaan muita, jos heillä on omassa elämänhallinnassaan ja asenteissaan ongelmia? Soveltuvuuskokeilla pystyttäisiin seulomaan sopivimmat opiskelijat koulutuksen piiriin, Laiho sanoo.
Tarve muutokselle on noussut esiin myös opiskelijavalintojen uudistuksen yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön raportista käy ilmi, että joissain koulutuksissa on tarvetta soveltuvuuden mittaamisen todistusvalinnan tai pääsykokeen läpäisseiltä henkilöiltä.
Soveltuvuuden mittaamisen kehittämisen lähtökohtana on oltava nykyistä tarkempi tutkimusnäyttöön perustuva määrittely soveltuvuuden tarkoituksesta ja arvioinnista. Asiaan odotetaan tarkempia esityksiä, sillä ministeriössä on käynnissä selvitys aiheesta.
– Potilasturvallisuuden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ovat mahdollisimman hyvin alalle soveltuvia. Muuten riskinä on mahdolliset hoitovirheet tai väärinkäytökset kuten esimerkiksi lääkevarkaudet.
– Toisen hoivan varassa olevat vanhukset, lapset ja vammaiset ovat erityisesti haavoittuvaisia asemassa. Hoitotyö on myös tiimityöskentelyä, jossa yhden henkilön soveltumattomuus työhön vaikeuttaa koko tiimin toimintaa, lisää muiden työkuormaa ja vähentää alan arvostusta, Laiho sanoo.
