Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta sekä ihmisten ja eläinten turvallisuudesta.
Sudet ovat herättäneet pelkoa viimeisen vuoden aikana erityisesti läntisessä Suomessa, jossa elää noin 70% Suomen susista.
– Usein sudet karttavat ihmistä, mutta läntisessä ja eteläisessä Suomessa susi elää jo melko ihmisvaikutteisilla alueilla ja on näin tottunut ihmisiin ja ajoneuvoihin. Huolestuttavaa on, että susia liikkuu myös päiväaikaan kyläteillä. Eikä tämä pelkästään maaseudun ongelma ole, sillä jopa Espoossa on nähty yksittäisiä susia. Susien ilmestyminen pihapiiriin on vaarallista, ja se aiheuttaa pelkoa niin aikuisissa kuin lapsissakin. Kannan kasvua ei voida vaan odottaa ja antaa ihmisten pelätä omassa kotipiirissään, huomauttaa Laiho.
Kansanedustaja jatkaa, että osa kunnista Länsi-Suomessa on joutunut järjestämään koulukyytejä lapsille susihavaintojen vuoksi.
– Hallituksen on uskallettava tarttua susiongelmaan, sillä turvalliset asuin- ja kasvuympäristöt täytyy taata lapsille ja kotieläimille, jatkaa Laiho.
Kokoomusedustaja muistuttaa, että sudet aiheuttavat vuosittain merkittäviä vahinkoja metsästyskoirille ja tuotantoeläimille. Rahallisesti suurinta vahinkoa sudet aiheuttavat poroille. Vuonna 2019 laskennalliset vahingot porotaloudelle oli 1,1 miljoonaa euroa ja vahinkoja korvattiin 770 000 euroa. Vastaavasti susien aiheuttamia kotieläinvahinkoja maksettiin 150 000 euroa, josta koiravahinkojen osuus oli noin 85 000 euroa.
– Nämä korvaussummat eivät ole pieniä. Saman rahan voisi panostaa susivahinkojen ennaltaehkäisyyn, jolloin voitaisiin myös vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen tehostamalla seurantaa eli lisäämällä laadukkaita GPS-pantoja, tekemällä riista-aitoja ja tehostamalla häirikkösusien metsästystä. Parannettavaa on tietysti myös viranomaisten yhteistyössä, kuntalaisille tiedottamisessa ja ohjeistuksessa, listaa Laiho.
Suomessa oli maaliskuussa 2020 todennäköisimmin 30 susilaumaa, joista 24:n reviiri kokonaan Suomen puolella. Yhdessä laumassa on noin 7 sutta. Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2020 olleen 216−246 yksilöä. Valtakunnallisen kannanhoitosuunnitelman mukaan pienin elinvoimainen susikanta on vähintään 25 laumaa tai lisääntyvää paria.
Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettiin 2019. Yksi sen painopisteistä on suden sietämistä lisäävät toimet.
– Puheet petoeläimen sietämisestä ja ymmärtämisestä ovat loukkaavia eivätkä lohduta lammaslauman, porojen tai kotieläimen menettänyttä omistajaa ja perhettä. Metsästystä tarvitaan osana susien kannanhoitoa ettei susimäärät pääse kasvamaan liian suuriksi, päättää Laiho.
Laihon kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kokoomuksen kansanedustajat Pauli Kiuru ja Marko Kilpi.
