Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laihon mukaan hoitajamitoituksen tavoitteena on parantaa ympärivuorokautisen hoivan tilannetta, mutta kotihoidon tilanteeseen tai hoivakotiin hoitoon pääsyyn laki ei tuo helpotusta.
Laiho on jättänyt toimenpidealoitteen kansallisten ympärivuorokautisen hoivan kriteereiden luomiseksi ja lakialoitteen vanhusten sosiaalipalvelujen takuuajan kiristämiseksi.
-Hoitajamitoituskeskustelussa ei saa unohtaa, että noin 60 prosenttia hoivaa tarvitsevista vanhuksista asuu kotona. Kotihoidossa on yhä sairaampia ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon hoivaa ja hoitoa. Kotihoidon vanhusten tilanteen parantamiseksi vanhuspalvelulakia on kiristettävä palvelun saannin osalta nykyisestä 3kk:n määräajasta yhteen kuukauteen oli sitten kyse kotihoidon aloittamisesta, määrän lisäämisestä tai hoivakotiin pääsystä, Laiho vaatii tiedotteessa.
Laihon ehdottama sosiaalipalvelujen saannin takuuaika velvoittaisi järjestämään julkisilla rahoilla tuetun kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivan paikan nykyistä nopeammin. Lääkärikansanedustajan mukaan hoitajamitoituksen lisäksi vanhuspalvelulaissa on vielä paljon tehtävää.
– Laissa on kiristämisen varaa. Tämänhetkisen vanhuspalvelulain mukaan ympärivuorokautiseen hoitoon pitää päästä kolmen kuukauden sisällä, mutta aina paikka ei järjesty edes määräajassa. On kohtuutonta, että vielä siinä vaiheessa, kun kotona pärjääminen on todettu mahdottomaksi, hoivapaikkaa pitää jonottaa.
– Omaisetkin saavat pelätä sydänsyrjällään lähteekö muistisairas vanhus talvipakkaseen, löytääkö takaisin kotiin, joutuuko vanhus hyväksikäytetyksi tai muuhun vaaraan hoivapaikkaa odottaessa, Laiho toteaa.
Vuonna 2018 noin 30 prosenttia yli 75-vuotiaista käytti vanhushoidon palveluita. Vanhuspalveluissa oli kaikkiaan noin 93 000 asiakasta. Heistä 57 prosenttia oli kotihoidossa ja 43 prosenttia ympärivuorokautisessa hoidossa.
– Kotihoidon piirissä on paljon ihmisiä, joille koti ei ole enää inhimillinen paikka olla ja tähän ei hoitajamitoitus auta. Olen huolissani siitä, että meillä ei ole kansallisia ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerejä, joiden mukaan vanhuksella olisi oikeus saada hoivakotipaikka. Tämä on omiaan lisäämään alueellista epätasa-arvoa vanhusten hoitoon pääsyn osalta kuntien kriteereiden vaihdellessa.
– Tilanne uhkaa entisestään pahentua kuntien hankaloituneen taloustilanteen takia ja kynnyksen noustessa ympärivuorokautiseen hoivaan hoitajamitoituksen myötä, Laiho sanoo.
Hänen mukaansa hoitajamitoituksen suurena vaarana on, että kunnissa kotihoidon hoitajia siirretään ympärivuorokautiseen hoitoon.
– Sen takia on välttämätöntä vahvistaa myös kotihoidossa olevien vanhusten asemaa. Takuuaikaa kiristämällä voisi paremmin varmistaa sitä, että kotihoidossa olevat vanhukset saisivat tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti.
– Hoivapaikan saaminen ei saa olla huutokauppaa siitä, kuka vahvimmin huutaa, vaan päätökset pitää perustua avoimiin ja selkeihin valtakunnallisiin kriteereihin. Ja kun ne kriteerit täyttyvät niin hoivapaikka pitäisi järjestyä kuukauden sisällä.
