X
SULJE MAINOS
Taksonomia-asetukseen liittyvä säädös voi vaikuttaa metsien käsittelyyn. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Varoitusmerkki” – metsien taksonomia hyväksytään, mepit kertovat seuraukset

Eero Heinäluoman mielestä Suomi ei uskalla puolustaa omia etujaan vaan pelkää liikaa maineensa puolesta.

Metsien kiistelty taksonomia-säädös hyväksytään todennäköisesti EU-ministerineuvostossa joulukuun alussa. EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvioi, että sen kaatamiseen ei löydy enemmistöä, kuten ei löytynyt EU-parlamentissakaan.

– Tässä on niin paljon EU-komission uskottavuus pelissä, että ei enää löydy enemmistöjä kaatamaan.

Varsinainen taksonomia-päätös on jo aiemmin hyväksytty, ja se määrittää, mitkä toimialat ovat ilmaston kannalta kestäviä. Nyt komissio on antamassa niin sanotun delegoidun säädöksen, jossa se täydentää päätöstä ja määrittelee, millainen metsätalous täyttää ehdot. Suomi ja Ruotsi aikovat äänestää säädöstä vastaan, mutta yleinen arvio on, että ne tuskin saavat äänestyksessä niin paljon liittolaisia säädöksen kaatamiseksi.

Demarimeppi Eero Heinäluoma tulkitsee, että säädöksen kautta EU-komissio ottaa jäsenmailta valtaa ja ulottaa sitä metsänhoidollisiin vaatimuksiin. Hän katsoo, että Suomen hallituksen linjalla on merkitystä tulevaisuudessa, kun komissio tuo uusia esityksiä käsittelyyn.

– Suomi nostaa varoitusmerkin, että tämä on merkittävä asia emmekä hyväksy komission linjaa.

Heinäluoman mielestä Suomi on ollut asiassa ”yliherkkä” ja pelännyt liikaa menettävänsä maineensa. Tästä syystä se ei aja riittävästi omaa etuaan.

– Heti tulee joku dosentti ja sanoo mitä maailmalla ajatellaan.

Heinäluoma muistuttaa, että Suomen tavoite on olla ensimmäisenä EU:ssa hiilidioksidineutraali. Tästä syystä Suomen maine säilyy hyvänä, hän arvioi.

EU-parlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) puolustaa metsiä koskevaa taksonomia-säädöstä. Hänen mukaansa säädös ei määrittele, mitä metsissä saa tehdä ja mitä ei, vaikka sellaistakin väitetään. Hän vertaa säädöstä luomusertifikaattiin ja sanoo, että tarkoituksena on estää viherpesu.

– Ne jotka eivät halua tehdä ympäristön kannalta huippuhankkeita, tekevät vain normaaleja hankkeita. Ei niiden toteutumista estetä.

Niinistö arvioi, ettei säädös myöskään estä yksityisen rahoituksen ohjautumista metsähankkeisiin.

Yksi vaatimus taksonomiasäädöksessä on, että yli 13 hehtaarin metsätilojen täytyy laatia raportti, jossa todistetaan, että metsää käsitellään ilmaston kannalta kestävästi. Niinistön mukaan tämä ei tuota ongelmia, koska suuret metsäyhtiöt ovat tottuneet tekemään tämän kaltaisia raportteja.

Keskustameppi Mauri Pekkarinen on eri mieltä. Hän tulkitsee, että jos ylipäänsä haluaa myydä puuta, raportti täytyy laatia.

– Tuntuu käsittämättömältä tehdä tämän tapaisia tarpeettomia rasitteita puuraaka-aineelle, joka on ylivoimaisesti ilmastokestävin raaka-aine.

Pekkarinen myöntää, ettei säädös ehkä estä rahoituksen saantia. Vaarana kuitenkin on, että jos metsänhoito ei täytä komission vaatimuksia, rahoituksen hinta nousee, hän sanoo.

– Suomen kaltaiselle maalle se on huono juttu. Ei se koske kaikkia elinkeinoelämän aloja, vain muutamaa, mutta metsä sattuu olemaan meille tärkeänä mukana.

RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds toteaa, että julkisessa keskustelussa keskitytään liikaa pohtimaan vain yksittäisen säädöksen merkitystä metsätaloudelle. Hänen mukaansa suurempi ongelma on, että toimivalta ”ryömii” pois jäsenmailta komissiolle. Komissio kahmii valtaa, hän katsoo.

Torvalds muistuttaa, että EU:ssa toimivalta on jaettu. EU päättää yleisistä linjoista ja tavoitteista, mutta jäsenmaat päättävät kullekin maalle sopivasta ja tehokkaasta toteutuksesta, hän toteaa blogikirjoituksessaan.

– Tämä ei kuitenkaan näytä kelpaavan komission ja parlamentin luontoaktivisteille. Heille on ideologisista syistä tärkeämpää luoda populistisia illuusioita vihreästä tulevaisuudesta kuin valvoa toimenpiteiden sopimuksenmukaista laillisuutta.

Metsäteollisuus on vastustanut taksonomia-asetusta, ja se pelkää, että sen sanamuodot leviävät muuhunkin lainsäädäntöön. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi on löytänyt tästä jo esimerkin. Hän kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan, miten maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevassa lakiesityksessä viitataan taksonomia-asetuksen delegoituun säädökseen, vaikka säädös ei ole vielä edes voimassa.

– (Ympäristö-)ministeriö pyrkii ujuttamaan kestävän rahoituksen lainsäädäntöä sektorilainsäädäntöön, johon sitä ei ole tarkoitettu. Joku voisi pitää ministeriön toimintaa tässä varsin kyseenalaisena, Niemi sanoo.

Metsiä koskevia esityksiä on luvassa lisää. Taksonomia-asetus sisältää kuusi osa-aluetta, joista nyt käsitellään vasta ensimmäistä. Sarvamaa sanoo, että komissio saattaa tuoda joulukuussa käsittelyyn luonnon monimuotoisuutta koskevan säädöksen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt