Verkkouutiset

Toivakan Riuttasalo lähellä Päijännettä Keski-Suomessa. Pentti Linkolan muistometsä perustetaan säätiöiden yhteishankintana Riuttasaloon. LEHTIKUVA/MARI HELKIÖ

Metsien suojelu maksaisi seitsemän miljardia

Luontopaneelin mukaan jokaisesta maakunnasta on suojeltava tiukasti kymmenen prosenttia metsäpinta-alasta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Luontopaneeli esittää laskelman, miten Suomi voi metsien osalta täyttää oman osansa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteista. Suojelualueita pitäisi paneelin mukaan lisätä merkittävästi etenkin Etelä-Suomessa, ja suojelun toteuttaminen vaatii huomattavia rahasummia.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä.

Strategiassa on kolme suojelualueisiin liittyvää tavoitetta: oikeudellisen suojelun piirissä tulee olla vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, tästä vähintään kolmannes eli kymmenen prosenttia pinta-alasta on suojeltu tiukasti ja pinta-alasta riippumatta kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät on suojeltu tiukasti.

Lisäksi strategian mukaan suojelu tulee kohdentaa alueisiin, joilla on suuri monimuotoisuusarvo tai -potentiaali.

Luontopaneeli ehdottaa metsiensuojelun kohdentamiseen menetelmää, joka tuo EU-tavoitteiden mukaisesti tiukan suojelun piiriin kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät sekä yhteensä vähintään kymmenen prosenttia metsäpinta-alasta kaikissa Suomen maakunnissa.

Luontopaneeli katsoo, että paras luonnonsuojelullinen hyöty saadaan kohdentamalla metsien lisäsuojelu alueellisesti tasaisesti siten, että kymmenen prosentin tiukan suojelun minimitavoite saavutetaan jokaisessa maakunnassa. Kunkin maakunnan sisällä lisäsuojelu on tarkoituksenmukaista kohdistaa vanhimmista metsistä alkaen.

Ikäraja, jota vanhemmat metsät tulevat suojeluun, vaihtelee maakunnan metsien ikärakenteesta sekä jo suojellusta pinta-alasta riippuen.

– Suojelualueiden tasainen jakautuminen maakunnittain on perusteltua myös kansalaisten alueellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Suojelu turvaa luonnon tarjoamat moninaiset ekosysteemipalvelut, jotka edistävät esimerkiksi terveyttä, hyvinvointia ja virkistäytymistä, ja nämä palvelut ovat mitä suurimmassa määrin sidoksissa maantieteelliseen sijantiin, Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotteessa.

Suojelualueita lisättävä merkittävästi

Nykyiset suojelualueet keskittyvät Pohjois-Suomeen. Etelä-Suomen metsämaasta on suojeltu tiukasti alle kolme prosenttia. Etelä-Suomessa vanhoja metsiä on jäljellä niin vähän, että ne eivät jo olemassa olevien suojelualueiden lisäksi riitä täyttämään EU:n biodiversiteettistrategian kymmenen prosentin suojelutavoitetta.

Suojelemattomia vanhoja metsiä on Luontopaneelin laskelman mukaan sekä Etelä-Suomessa että Pohjois-Suomessa kummassakin yli 400[nbsp]000 hehtaaria.

Jotta kymmenen prosentin tiukan suojelun tavoite täyttyy maakunnittain, tulisi kaikkien vanhojen metsien lisäksi Etelä-Suomen metsämaasta asettaa tiukkaan suojeluun vielä 471[nbsp]000 hehtaaria ja Pohjois-Suomen metsämaasta 176[nbsp]000 hehtaaria.

– Olisi oikeudenmukaista ja kustannustehokasta asettaa Luontopaneelin mietinnön kriteerien mukaiset valtion mailla sijaitsevat kohteet viipymättä tiukan suojelun piiriin jokaisessa maakunnassa, Kotiaho sanoo

Valtion mailla on Etelä-Suomessa suojelematonta metsämaata yhteensä noin 650[nbsp]000 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa noin 2[nbsp]860[nbsp]000 hehtaaria. Osa näistä on luonnonsuojelullisesti arvokkaampia kuin keskimääräiset yksityisten metsänomistajien mailla sijaitsevat METSO-suojeluohjelman kohteet.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisen metsiensuojelun lisärahoitustarve on Luontopaneelin arvion mukaan noin 6,8 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 760 miljoonaa euroa vuosittain, mikäli suojelu toteutetaan tavoitevuoden 2030 loppuun mennessä. Kustannusarvio ei sisällä hallinnollisia kustannuksia.

– Oikeudenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että lisäsuojelun rahoituspohja turvataan ja metsänomistajien taloudelliset menetykset korvataan, Kotiaho sanoo.

Myös muut elinympäristöt suojeltava

Mietinnössä Luontopaneeli on keskittynyt Suomen pinta-alaltaan suurimman ja siten lajien kannalta merkityksellisimmän elinympäristön eli metsien suojelun kohdentamiseen.

Kaikenlaisen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuitenkin edellyttää, että EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti tiukasti suojeltu pinta-ala nostetaan kymmeneen prosenttiin ja oikeudellisesti suojeltu pinta-ala 30 prosenttiin myös kaikilla muilla kuin metsäisillä luontotyypeillä.

– Vanhojen metsien ja kymmenen prosentin tavoitteen mukainen tiukka lisäsuojelu on käynnistettävä viipymättä. Samalla tulee suunnitella tarkemmin, miten edetään kohti 30 prosentin oikeudellisen suojelun tavoitetta, jotta myös se saavutetaan sovitusti vuoteen 2030 mennessä, Kotiaho sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)