Hiilinielu ja -varasto muuttuu hakkuussa hiilen lähteeksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Metsien hiilinielut kutistuivat EU-komission käsittelyssä

Suomen metsät säilyvät ministeriön mukaan silti jatkossakin nieluina.

Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut, että Suomen metsien hiilinielut ovat ensi vuosikymmenellä 21 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Vielä vuosi sitten Luke arvioi, että nielujen koko on 28 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Arvio muuttui, koska EU-komissio vaati Suomen korjaamaan alkuperäisiä laskelmia.

– Muutos voi vaikuttaa dramaattiselta, mutta kun katsotaan kokonaisuutta, nettoerä on vähäinen, sanoo maa- ja metsätalousministeriön (MMM) metsäneuvos Heikki Granholm.

Tarkkaan ottaen Luke ei ennusta hiilinielun todellista kokoa, vaan se on laatinut laskelman niin sanotusta vertailuluvusta. Kyseessä on luku, johon todellisia hiilinieluja aikanaan vuonna 2027 verrataan. Vertailun perusteella ratkeaa, tuottavatko Suomen metsät nielulaskelmiin yli- vai alijäämää.

Viime vuonna metsien hiilinielun vertailutaso oli 17 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Laskelmat tuottavat ”laskennallisen” arvion metsänieluista; luku voi olla negatiivinen, vaikka Suomen metsät sitoisivatkin hiiltä.

Granholm muistuttaa, että hiilidioksidia kulkee metsissä kahteen suuntaan. Puusto sitoo kasvaessaan 140 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Hakkuiden mukana puolestaan vapautuu hiiltä 116 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Luku on vuodelta 2017.

Tämän perusteella metsien hiilinielu siis oli 24 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Samaan aikaan koko Suomen hiilidioksidipäästöt olivat noin 55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

– Metsissä kiertää joka vuosi yli 250 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Sitä pyörii neljä kertaa kokonaispäästöjen verran, Granholm sanoo.

Hän korostaa, että lopullisen nettoluvun heilahtelulla ei ole suurta merkitystä lopputuloksen kannalta, koska heilahtelu on muutaman miljoonan hiilidioksiditonnin verran.

– Yksittäisiä tarkkoja lukuja ei kannata vertailla, vaan ainostaan suuruusluokkia.

Hän sanoo, että jatkossakin Suomen metsät säilyvät merkittävinä hiilinieluina.

Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen sanoo, että hiilinielulaskelmat muuttuivat EU-komissiossa useista eri syistä. Suurin merkitys oli sillä, että vertailulukujen laskentamallia muutettiin, jotta se vastaisi paremmin kasvihuonekaasuinventaarion laskelmia. Inventaario on laskelma, johon kootaan toteutuneet kasvihuonekaasupäästöt.

Lehtonen muistuttaa, että kyseessä on mallinnus, joihin sisältyy aina epävarmuuksia. Mitä pitemmälle tulevaisuuteen mallinnetaan, sitä suuremmiksi kasvavat epävarmuudet.

Hän luettelee viisi keinoa, joita metsäsektorilla voidaan tehdä hiilen sitomiseksi: metsitys, metsäkadon estäminen, puutuotteiden elinkaaren pidentäminen, turvamiden päästöjen vähentäminen ja puuston kasvun lisääminen.

Hiilinieluja lasketaan, koska EU on asettanut tavoitteeksi, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos metsät nielevät hiiltä, muilta elämänalueilta ei tarvitse vähentää niin paljon päästöjä. Tosin nieluja saa hyödyntää vain rajoitetusti: Suomi saa nieluilla vähentää korkeintaan 1,3 prosenttia niin sanotun taakanjakosektorin päästöjä. Siihen kuuluvat liikenne, maatalous, lämmitysenergia ja jätehuolto.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt