Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Metsäteollisuus: Tes-irtioton taustalla raskaat lakot

Metsäteollisuus ilmoitti jo vuonna 2016 tavoitteestaan viedä sopiminen paikallistasolle.

Metsä­teollisuus ry ilmoitti lokakuun alussa irrottautuvansa valta­kunnallisista työ­ehto­sopimuksista. Metsäteollisuuden toimi­alalla yritykset ovat rakentaneet työ­elämä­uudistuksen, joka johtaa lähi­vuosina yritys­kohtaisiin työehtoihin.

– Tämän uudistuksen taustalla on pitkä liittojen välisten työehto­neuvottelujen polku, jota ovat leimanneet vähäiset muutokset ja raskaat lakot. Mahdollisuudet parantaa työn tuottavuutta ovat hautautuneet työehto­sopimusten määräysten viidakkoon, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynässä.

Esimerkiksi paperi-, kartonki- ja sellu­teollisuudessa sopimus on paisunut 200-sivuiseksi ohjekirjaksi.

– Metsäteollisuus­yritykset ryhtyvät uudistukseen pitkän harkinnan ja huolellisten juridisten selvitysten jälkeen. Metsäteollisuus ry ilmoitti jo vuonna 2016 erotessaan Elinkeino­elämän keskusliitosta EK:sta, että tavoitteena on viedä sopiminen paikallistasolle. Samaa olemme korostaneet liittokierroksilla, joista viimeiseksi jäävä päättyi keväällä, Jaatinen kertoo.

Metsäteollisuuden toimitusjohtajan mukaan yritykset luottavat uudenlaisessa sopimisessa työntekijöihinsä, ja uudistus vaatii luottamusta myös toiselta osapuolelta.

– Sitä, millaisiksi työehdot tulevaisuudessa kehittyvät, ei tiedä varmasti vielä kukaan. Varmaa kuitenkin on, ­että työehdot kehittyvät erilaisiksi eri yritysten, tuoteryhmien ja työpaikkojen välillä. Paikallisen sopimisen idea on, että työehdot sovitetaan yrityksen tarpeisiin – kukin yritys päättää henkilöstönsä kanssa siitä, mistä, miten ja missä laajuudessa sovitaan.

Yksimielinen päätös Metsäteollisuuden hallituksessa

Päätös neuvottelutavan uudistamisesta tehtiin Metsäteollisuus ry:n hallituksessa yksimielisesti. Uudistuksen puolesta äänestivät niin toimialan globaalit suuryritykset, pienemmät yhden tehtaan yritykset kuin perhe­yrityksetkin.

– Päätöksen jälkeen tehty jäsenkyselymme vahvisti, että kaikenkokoiset yritykset toivottavat uudistuksen tervetulleeksi: yrityksistä 96 prosenttia piti uudistusta erittäin tai melko hyvänä, Jaatinen kertoo.

Nykyiset valtakunnalliset työehdot sitovat kädet samalla tavalla niin hiipuvassa liiketoiminnassa kuin huippu­kannattavassa menestys­bisneksessäkin. Kun työehdot sovitetaan yrityksen, tehtaan tai tuoteryhmän tilanteeseen, niissä voidaan paremmin ottaa huomioon kulloisetkin markkina- ja liike­toiminta­tilanteet.

– Uudenlainen sopiminen ei ole rakettitiedettä, eikä sitä pelätä pienissäkään yrityksissä.

Pk-yritykset voivat tehdä sopimuksia henkilö- tai yritystasolla tai vaikka halutessaan sopia yritysryppäinä. Tarvittaessa pk-yritykset voivat käyttää työsuhde­juridiikassa konsultti­palveluita, ja apua saa myös elinkeino­elämän järjestöistä.

Paikallisessa sopimisessa otettu takapakkia

Jaatisen mukaan uudistus on välttämätön, sillä viime vuosina metsäteollisuuden kaikilla sopimusaloilla on otettu paikallisessa sopimisessa takapakkia.

– Tilastoista näkyy, että palkankorotusten paikalliset erät on enenevässä määrin toteutettu yleiskorotuksina.

Paperiteollisuuden työntekijöiden parissa paikallisen erän käyttäminen on vähentynyt 43 prosentista 22 prosenttiin sekä sahojen ja vaneritehtaiden työntekijöillä 76 prosentista 41 prosenttiin vuosina 2019–2020.

Yritystason sopimisessa etujärjestöjen valta siirtyy Jaatisen mukaan työntekijöille ja yrityksille.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt